Katsaus vuoteen 2015!

Tammikuu
Tammikuussa ratsastin Bambilla riimulla ainakin kerran. Muuten treenasimme lähinnä suoruutta, ja koska pohjat olivat surkeassa kunnossa ratsastin oikeastaan pelkästään käynnissä. Ostin myös uuden kameran, joten blogin kuvien laatu parani huomattavasti.

Helmikuu
Helmikuussa pohjat olivat jo siinä kunnossa että pystyimme ravaamaan, ja pääsinpä minä hiukan hyppäämänkin pitkän tauon jälkeen Eemilillä. Helmikuussa pääsimme ensimmäistä kertaa istumaan Mirellan selkään kaverini kanssa, ja se käyttäytyi oikein hienosti.
Maaliskuu

Maaliskuussa treenasimme  myös suoruutta sekä käynnissä että ravissa, ja kävimme Mirellan kanssa maastossa. Kävin myös Horse Fair- messuilla Helsingissä, ja toin tietenkin tullessani hevosille tuliaisia.
Huhtikuu

Huhtikuussa pääsimme nauttimaan oikein kivoista keväisistä keleistä. Ratsastuksen suhteen treenattiin aikalailla samoja asioita kuin maaliskuussakin. Irtohypytimme myös kaikki kolme hevosta yhdessä , ja se meni yllättävän hyvin.

Toukokuu
Toukokuussa ratsastus jatkui aikalailla samalla tavalla kun ennenkin. Ainut muutos joka tapahtui oli se että  silloinen vakioratsuni Guni myytiin pois ratsastuskoulusta.

Kesäkuu
Kesäkuussa vietin aikaa lomaillessa perheeni kanssa, ja löytyihän sieltä saaristosta hevonenkin;). Ratsastin myös Bambilla aika aktiivisesti. Kesäkuussa kirjoitin myös blogia aika aktiivisesti. Kesäkuun lopulla kävin myös kaverini kanssa ratsastusleirillä, ja pääsin osallistumaan leirikisoihin jotka eivät sitten meidän osaltamme menneet niin hyvin, mutta kivaa tietenkin oli.

Heinäkuu
Heinäkuussa kävin Annikan luona leirillä, ja siellähän minä sitten ratsastin huonommin kuin koskaan, ja meidän ratsastuksellinen takapakkimme alkoi siitä. Suoruus oli ja on siis  edelleenkin ongelman nimi.Heinäkuussa innostuin myös kuvaamaan ratsastuskisoja.

Elokuu
Elokuussa ratsastuksellinen takapakki vain jatkui . Keskityin myös lomailemaan, joten blogi eli jonkun verran hiljaiseneloa.

Syyskuu
Syyskuussa suunta alkoi olla jo ylöspäin ratsastuksen suhteen, ja meillä meni oikein kivasti. Kävin myös kuvaamassa Suomenhevosten kuninkaalliset Ypäjällä. Sain myös yhden tosi opettavaisen tallikeikan aikana nähdä Annikan valmentajan ratsastavan Bambilla.

Lokakuu ja Marraskuu
Blogi vietti syksyllä hiljaiseneloa, ja postauksia tuli aika harvakseltaan. Ratsastuksellisesti edistyin kuitenkin hyvin, ja treenaamme paljon liinassa.

Joulukuu
Joulukuussa panostin blogiin paljon, ja täällä olikin käynnissä joulukalenteri. Innostuimme kuvaamaan videosarjan joulukalenteria varten, ja tietenkin ne jokavuotiset tonttukuvat piti ottaa. Ratsastuksellisesti etenemme kuitenkin taas pienoista alamäkeä.
Iloista uutta vuotta kaikille!

Ratsastuskuulumisia!

Siitä onkin tosi pitkä aika kun viimeksi kirjoitin ihan tavallista ratsastuspostausta, joten nyt olisi sellainen tiedossa. Meidän treenit eivät tosiaankaan ole viime aikoina olleet kovinkaan onnistuneita. Tuo vanha suoraan ratsastamisen ongelma on salakavalasti tullut takaisin. Ongelma on nykyään se että istun aina välillä  hiukan vinossa, ja menetän kontrollin Bambin ulkolapaan, ja Bambi lähtee puskemaan lapa edellä keskelle kenttää. On siis sanomattakin selvää että treenit ovat painottuneet oikeastaan pelkästään suoraan ratsastamiseen. Ongelma ei ole yhtä paha kuin viime kesänä, ja nykyään saan kuitenkin ratsastettua monta kierrosta putkeen suoraan eteenpäin. Viime kesänä saattoi olla tunteja jolloin mentiin enemmän vinossa kuin suoraan, mutta nykyään mennään kyllä enimmäkseen suoraan eteenpäin.

 Minun täytyy vain oppia reagoimaan pohkeella ja istunnalla  heti jos huomaan että istun vinossa, niin että emme päädy keskelle kenttää. Ongelma on kuitenkin se että alan useasti tekemään ihan turhia ja huonoja asioita, kun yritän epätoivoisesti istua suorassa ja pitää Bambin uralla. Olen varmaankin epäonnistunut niin monta kertaa ratsastustunneilla näiden kolmen vuoden aikana( niin kuin varmasti jokainen ratsastaja on), etten enää viitsi ajatella niitä epäonnistumisina, vaan yritän parhaani mukaan ajatella että omista virheistään oppii eniten, ja kaikki epäonnistuneet kerrat tuovat ovat loppujen lopuksi lisää kokemusta.Ei muuta kun treeniä, treeniä, ja vielä vähän lisää treeniä, ei ne ongelmat muulla tavalla korjaannu.

 Viime aikoina olemme olleet pari kertaa maastossa, ja kummatkin kerrat sujuivat oikein mukavasti ja rennosti.  Maanantaina oli tullut sen verran lunta tänne eteläänkin, että sitä oli edes nimeksi, ja me teimme tietenkin oikein pitkän käyntimaaston. Bambi käyttäytyi oikein nätisti koko ajan, mitä nyt välillä olisi tehnyt mieli haukata ohuen lumipeitteen alla olevia ruohotupsuja;).

Maaston jälkeen veimme hevoset kentälle irtojuoksutettaviksi, ja aikamoisia loikkia Bambi ja Mirella taas esittivät. Ikävä kyllä en saanut kun  pari edes jokseenkin  onnistunutta otosta ,ennen kun kamerani akku sanoi itsensä irti. On se sitten ihme että sen piti sanoa itsensä irti juuri sen yhden ainoan kerran, kun minulla ei ollut puhelinta mukanani. Maastossakin yritin kuvata Go pro kameralla videota, mutta sekin sanoi  sopimuksensa irti. Onneksi minulla oli sentään uskollinen hovikuvaajani(eli äitini) mukana tallilla, joten sain kuitenkin maastosta pari hyvää kuvaa.

Jouluaatto 2015

Heippa taas! tuntuu ihan kummalliselta kirjoittaa taas ihan tällaista tavallista postausta.  Viimeisimmästä kuulumispostauksesta onkin vierähtänyt jo hyvä tovi, siitä  taitaa olla melkein kuukausi aikaa;)tällä kertaa ajattelin kuitenkin kertoa  pelkästään jouluaatostani, ja säästää ratsastusaiheiset postaukset myöhemmäksi, ihan vain sen takia että en ole viime aikoina saanut tallilta yhtään julkaisukelpoisia kuvia.

Jouluaaton aamuna heräsin tapani mukaan aikaisin, ja avasin yhden lahjoistani. Se on ollut meidän perheessä tapana jo monta vuotta, yksinkertaisesti sen takia että olen malttamaton ,ja sillä tavalla saan hiukan tekemistä aamupäiväksi. Tällä kertaa paketin sisältä paljastui kirja. Sen lukemiseen vierähtikin sitten  pari tuntia, kun se sattui olemaan niin hyvä kirja. Aamulla syötiin ihan normaalisti aamupala, ja keittiössä oli kova vilinä ja vilske kun jouluateria valmistui. Kahdeltatoista katsoimme tietenkin joulurauhan julistuksen.

 Puoli neljän aikoihin syötiin sitten jouluateria, ja sen jälkeen suunnilleen  puoli viiden aikoihin oli aika avata lahjat. Minulla oli tänä vuonna sen verran lyhyt toivelista, että sain kaiken
 sen mitä olin toivonutkin.Lahjaksi sain siis uuden repun, Marimekon penaalin ja puhelimeen tuollaisen käteen kiinnitettävän kotelon.Sain myös paljon karkkia ja suklaata, lapasia, astioita
  ja hoitoaine ja shampo pullot. Sain myös rahaa ratsastuskypärää varten, koska minun pääni on niin erikoisen mallinen, ettei minulle uskalla ostaa kypärä ilman kokeilua. Tänä vuonna minulle kertyi kymmenen pakettia,  joten olen tainnut olla kiltti tänä vuonna;)Olin oikein tyytyväinen lahjoihini, eikä mikään niistä ollut tarpeeton.

Illemmalla sitten vaan oltiin ja löhöiltiin. Katsoimme äitini kanssa Joulutarina elokuvan televisiosta, ja täytyy kyllä sanoa että minua harmittaa ,etten nähnyt sitä alusta. Tuo on vain niin ihana tarina, ettei siihen kyllästy ikinä.  Sen jälkeen tällaisen aamuvirkun olikin aika mennä nukkumaan.

Tämän kuvan otin eilen kun olimme kävelyllä. Olen muutenkin ollut viime aikoina tosi laiska ulkoiluttamaan kameraa, joten kaikki tämän postauksen kuvat on otettu puhelimella.

Joulukalenteri luuku 24: Videosarja osa 4!

Viimeisiä vedetään tämän joulukalenterin suhteen;). Tässä olisi nyt vielä tämän videosarjan viimeinen osa.

Hyvää joulua, ja onnellista uuttavuotta ihan jokaiselle!❤️

Joulukalenteri luukku 23: videosarja osa 3!

Tässä olisi nyt sitten videosarjan kolmas osa!

Linkki videoon

Joulukalenteri lukku 22: videosarja osa 2!

Tässä olisi nyt sitten jatkoa eilisen päivän videolle:)

Linkki videoon

ps. ottakaa nämä videot huumorilla, ei näistä muuten selviä;)

Joulukalenteri luukku 21: videosarja osa1!

Tänään avautuu jo joulukalenterin 21:s luukku, ja se tarkoittaa sitä että mä pääsen vihdoinkin julkaisemaan videosarjamme ensimmäisen osan! Olen kyllä innoissani odottanut sitä että pääsen julkaisemaan nämä videot, mutta  tein päätöksen että haluan julkaista nämä videot yhtenä pötkönä joulukalenterin viimeisissä luukuissa, ja jos minä jotakin päätän, se myös pitää. Nämä videot on tosielämässä kuvattu marraskuun puolella, ja kyseessä on siis Bambin viimeisimmässä postauksessa mainitseman "hömpötyspäivänä" kuvattu video. Mutta pitemmittä puheitta, tässä olisi nyt tämän videosarjan ensimmäinen osa:).

Linkki videoon

ps. tiukkapipot, lopettakaa tämän joulukalenterin seuraaminen tähän, sillä näistä videoista ei selviä muulla kun huumorilla;)

Joulukalenteri luukku 20: Bambin muistoja tallipäivästä!

Heissulivei taas arvon Lillin blogin lukijat!.

Täällä  kirjoittelen taas minä, Bambi. Viimeksi kun Lilli oli tallilla se pyysi mua avuksi joulukalenterin kirjoittamiseen, ja tietty mä tarjosin auttavan kavioni hädänalaiselle bloggaajalle. Teinkin  sen taas pitkästä aikaa oikein mielelläni,kunnes tajusin mitä se multa oli pyytämässä. Se nimittäin pyysi mua kirjoittamaan melkein kuukauden takaisesta tallipäivästä! SIIS JÄRKI KÄTEEN ARVON BLOGGAAJA! miten minä pieni heppa pystyisin muistamaan missä asennossa sen kädet oli just sillä kerralla, tai niitä kaiken maailman istuntajuttuja mistä se tänne kirjoittaa!Ja minun mielestäni sen pitäisi olla iloinen siitä, koska se voi olla että me ei oltaisi enää frendejä ,jos mä muistaisin kaikki sen mokat;)  niin että terveisiä vaan Lillille..
Sitten kun Lilli kertoi mulle mitä päivää se tarkoitti ,mä kyllä huokaisin helpotuksesta.Se  ei nimittäin pyytänyt mua kirjottamaan mitään ihmeen istuntajuttuja, vaan se pyysi mua kertomaan yhdestä sellaisesta kerrasta joka olikin aika jännä;)

 Sen verran aikaa siitä kuitenkin on,että minun täytyi pitää karsinassani oikein tuumaustauko ja muistella tarkemmin tätä kyseistä päivää. Kyllä mä lopuksi kuitenkin muistin hyvin. Onneksi muistinkin, sillä jos en olisi muistanut niin tästä olisi voinut tulla aika tylsä postaus. En mä  nimittäin kilttinä heppana olisi voinut kieltäytyä Lillin pyynnöstä.

No, se päivä mistä se nyt pyysi mua kirjoittamaan,alkoi sillä että Lilli ja Carolina tuli moikkaamaan mua tallille ihmeen aikaisin. Mä vaadin tietenkin kovaäänisesti saada aamuheinäni koska kello oli jo 9: 00 aamulla, ja sainkin safkani.  Sitten nuo kolme, eipä kun neljä, salaperäistä naista linnoittautuivat salaperäisine suunnitelmineen satulakamariin. Siellä ne oli ihmeen kauan. Sitten ne tuli ulos sieltä, ja lähtivät pihalle kuvaamaan. Ihmeellistä. Sitten ne  laittoi musiikkia talliin ja kiipeili rappusissa.  

Mun täytyy kyllä sanoa että mä ihmettelin niiden touhuja hirveästi. Kyllähän mä oon aina tiennyt että niiden järjenlaatu on hieman hmm.. sanoisinko kyseenalainen ,mutta en mä tiennyt että ne noin hulluja ovat;). Kaikennäköistä ne puhui siinä ja hassutteli, enkä mä ymmärtänyt yhtään mitään niiden touhuista. Lillikin kuulosti ihmeen hassahtaneelta ja jossain kohtaan kauhean diivalta, ja sitten yhtäkkiä se kuulostikin katuvalta. Otapa siinä sitten selvää noista kaksijalkaisista.. Annikakin oli välillä ihan ihmeellinen, Carolina ja Lillin äiti taisivat olla ainoat jotka käyttäytyivät ihan normaalisi. Ihme juttu ,kun mä nuo kaksi hassuttelijaa ( Lilli ja Annika) tavallisesti tunnen parhaiten , ja nyt niistä ei ottanut mitään selvää. 

Näiden hassuttelujen jälkeen Lilli talutti mut pihalle ,ja silloin mä olin viimeistään ihan sekaisin,hevosparka. Ensin ne kuvasivat meitä, mutta sitten Lilli lähti kentälle mua kävellyttämään. Siellä mä olin ihan kahdestaan sen kanssa, ja meillä oli kyllä ihan mukavaa. 

Muistaakseni Lillikin oli taas ihan normaali, ja se selitti mulle että ne kuvaa jotain sen blogiin. Muuten ymmärsin ihan idean, mutta eikö Lilli tapaa olla blogikuvauksissakin ihan normaali itsensä?. Sitten mä tajusin että tää voi olla jotain ihme leikkiä ,mitä ne ihmiset  kuulemma harrastaa. Tiedättekö, sellaista että ne leikki olevansa joku muu kun ne oikeasti on? täytyy kyllä sanoa että jos tuo oli tämän koko jutun idea niin Lilli, Annika ja Carolina olivat aika hyviä siinä..Olisin googlannut tuollekin leikille jonkunlaisen sanan, mutta kun mun kaviot ei oikein taivu näpyttelemään Ipadia ja sanakirjakin menisi rikki:(. On nuo ihmiset vaan itsekäs laji, kun niillä on yksinoikeus kaikkeen tuollaiseen. Asia jonka parhaiten muistan tästä päivästä on kuitenkin se ,että sain syödä pihassa ruohoa ja sain paljon porkkanoita. Jos tämä hevosnäyttelijän työ on tällaista ,niin mä jatkan mielelläni tätä uraa;) 

Lopuksi haluaisin toivottaa hevosystävilleni ympäri suomen maata hyvää ja herkkujen täytteistä joulua näin etukäteen! Ja muistuttakaa omistajianne herkuista, jos vähänkin vaikuttaa siltä että ne meinaisivat unohtaa ne!. 

Oletteko te  muut hevosystäväni huomanneet joskus ratsastajienne, omistajienne tai hoitajanne käyttäytyvän kummallisesti? tai vielä kummallisemmin kun tavallisesti;)

Hirnahduksin, Bambi.

Joulukalenteri luukku 19: Leirimuistoja!

Nyt kun ulkona on pimeätä ja harmaata, on mukavaa  muistella yli vuoden takaista ratsastusleiriä, jolloin taisi olla joka päivä yli 30 astetta lämmintä.
Olen tainnut mainitakin ohimennen, että minulla oli oma ratsastuspäiväkirja ennen kun aloitin tämän blogin. Nämä lainaukset tulevatkin suoraan sieltä.
7.7.2014
" Tänään meillä alkoi kesäleiri. Minä sain ratsukseni Gunin. Aluksi kävimme ihan rennosti  käppäilemässä maastossa ilman satulaa. Paarmat hiukan häiritsivät Gunin mielenrauhaa, mutta muuten minulla oli oikein rento "lörppäkorva " lenkkikaverina. Maaston jälkeen kävimme pikaisesti ravaamassa kentällä, ja sen jälkeen harjasimme ponit. Guni olikin sitten tietysti ottanut  oikein kunnon mutakylvyn laitumella ollessaan, ja siinä oli hirveä puunaaminen. Sen jälkeen laitoimme hevosille vedet karsinaan, ja lähdimme itse syömään.  Ruuan jälkeen kävimme jätskillä ja vietimme  pienen hetken vapaa aikaa. Seuraavaksi meidän tehtävänämme oli pestä suitset. Sen jälkeen meillä oli ratsastustunti, ja Gunilla riitti virtaa! tunti meni kuitenkin oikein hyvin. Lopuksi käytiin vielä maastossa, ja sen jälkeen oli aika mennä kotiin."
8.7.2014
"Tallipäivä alkoi vesien vaihtamisella ja karsinoiden siivouksella.  Tallitöiden jälkeen tuli mukava yllätys, sain nimittäin Gunin tunnille! Hoidin ponin tunnollisesti kuntoon, ja letitin sen harjan. Tunnilla harjoittelimme esteiden ylitystä maapuomeilla ja matalilla esteillä. Treenasimme myös hiukan laukkaa taluttajan kanssa. Virtaa tuossa ponissa ihme kyllä riittää, vaikka onkin + 30 astetta lämmintä. Tunnin jälkeen hoidin ponin.  Ponin hoitamisen jälkeen kävin syömässä,  ja sen jälkeen  menin katsomaan toisen ryhmän tuntia .  Lähdimme ostamaan jäätelöä toisen ryhmän syötyä.. Sen jälkeen meillä oli Teoriatunti ruokinnasta. Saimme maistella hevosten mysliä, eikä se todellakaan ollut hyvää. Tallissa seiseille poneille tämä sörsseli olisi kuitenkin maistunut kernaasti! Teoriatunnin jälkeen meillä oli maastotunti, ja minä sain papu nimisen ponin ratsukseni. Ensin ratsastimme kentällä ilman satulaa ravissa ja käynnissä, ja siihen minä tarvitsin vielä taluttajan. Maastoratsastus oli oikein kiva, ja sen jälkeen oli aika lopettaa päivä."
9.7.2014

"Tallipäivä alkoi taas tallitöillä. Sen jälkeen jaettiin ponit, ja minä sain Gunin! Ehdin hyvin hoitaa ponin ja siivota sen karsinan ennen tunnin alkamista. Tunnilla treenattiin taas hiukan esteitä, ja meillä meni hyvin. Guni oli itselleen  epätyypillisen laiskalla tuulella, liekö se + 30 asteen helle vihdoinkin sulattanut tämän ponin eteenpäinpyrkiväisyyden tiehensä?;) Ruuan jälkeen valjastimme yhden ponin kärrymaastoa varten, ja lähdimme ajamaan. Kyseinen poni oli tosi varma ja hyvä ajoponi, ja meillä oli tosi kiva lenkki. Sen jälkeen olikin aika mennä kotiin."
10.7. 2014
" Tallipäivä alkoi jälleen tallitöillä. Sen jälkeen meillä oli teoriatunti,  ponin esittämisestä näyttelyissä, ja minä treenasin näyttelemistä ihan käytännössäkin. Teoriatunnin jälkeen valjastimme erään Shetlanninponin, ja lähdimme ajelulle. Lenkki oli ihan kiva, vaikka poni olikin hiukan laiska. Lenkin jälkeen kävimme syömässä. Sen jälkeen olikin  aika harjata ponit erityisen hyvin leirinäyttelyjä varten. Meillä oli Gunin kanssa hiukan ongelmia näyttelyasennon kanssa, mutta muuten meni ihan hyvin. Lopuksi käytiin vielä pienellä maastolenkillä ilman satulaa"
11.7.2014

""Tänään tulimme tallille ,ja jännitys oli huipussaan,  sillä tänään meillä olisi leirikilpailut! minä sain Gunin treenitunnille ja kilpailuihin . Ensin teimme tallitöitä  ja sitten lähdimme treenitunnille. Tunti  meni  hyvin, ja nostin laukat ilman taluttajaa! treenattiin myös  iltapäivää varten , meillä oli sama rata jonka hyppäisimme kisoissa, ja se meni hyvin. Sitten lähdimme syömään ja jäätelölle (terveellistä , paras ruokavalio ennen kisoja;).Sen jälkeen treenasimme radan vielä kävellen, ja harjasimme ponit. Isä ja äiti tulivat kun harjasin ja letitin ponia, ja sen jälkeen  lähdettiin kentälle verryttelemään kisoja varten . Ravasimme,  ja hyppäsimme kerran yhden kerran  yhden radan esteistä. Sitten odotimme hetken kentän ulkopuolella. Pian  oli meidän vuoromme, ja meillä meni tosi hyvin. Guni oli kiva ratsastaa, ainoa juttu joka ei onnistunut oli laukannosto ,jonka ajattelin  ratsastaa yhden esteen jälkeen."

Tällaisten vanhojen tekstien ja kuvien tutkiminen on kyllä mukavaa, koska sitä huomaa kuinka paljon sitä loppujen lopuksi onkaan kehittynyt ratsastajana ja kirjoittajana tämän vuoden aikana, vaikka se ei aina siltä tunnukaan.  Noitakin tekstejä sain korjailla tosi paljon, että niitä tulisi edes jokseenkin luettavia. Noista kuvistakin huomaa että istuntani on parantunut paljon, ja joitain kuvia en kehdannut edes julkaista.
Mitä te piditte tällaisesta vähän erikoisemmasta postauksesta?
 

Joulukalenteri luukku 18: Epäonnistuneita kuvia!

Tässä luukussa pääsette katsomaan epäonnistuneita kuvia, joita on kertynyt tässä vuoden aikana. Pidemmittä puheitta, eiköhän mennä asiaan!

Lilli: nyt se pää ylös!

Guni: mä venyttelen ja haistelen maata, etkö sä nyt sitä hiffaa!

Tää olisi kanssa ykkösvalinta, eiköhän tällä saisi kaikki oriit innostumaan;)?

 Bambi: eikös tämä ilme toimisi vaikka Tinderissä?. Tämä olisi ihan paras  erityisesti jos joku etsii fiksua ja filmaattista heilaa, minähän olisin kaikkien orien ykkösvalinta.. eikös kukaan vitsisi tehdä mulle sellaista profiilia;)?

Onpas edustava vaihe kevennyksestä.
Kuskin  takapuoli on monta senttiä irti satulasta, ja kädet seuraa mukana.

"And the fakers gonna fake, fake, fake
Baby, I`m just gonna shake, shake,sake, shake, shake
I shake it off, I shake it off"- Taylor swift- shake it off.

Me ollaan oikeat vastarannan kiisket Bambin kanssa..

anna kun mä vähän haistelen sitä raippaa.. hmm, oikein herkullista ..

Palvelija! vie pois tuo palli tuosta häiritsemästä!

Bambi: kyllä mä tiedän että sulla  Lilli ei ole kaikki muumit laaksossa, mutta koeta nyt edes olla jotenkin järkevästi siellä selässä! 

Mikä kuva oli teidän mielestänne hauskin?

Joulukalenteri luukku 17: Tallin esittely!

Muistaakseni joskus kauan, kauan sitten eräs anonyymi ehdotti että tekisin tallin esittely postauksen. Nyt ajattelinkin sitten vihdoinkin sen tehdä, näin tyylikkäästi monen monta kuukautta "myöhässä". Toivottavasti tämä sama anonyymi on vielä menossa mukana!

Talli jossa Tara, Bambi ja Mirella asuvat on siis pieni yksityistalli, eikä kyse ole ratsastuskoulusta, vaan pienestä kodikkaasta maalaistallista. Talli  on siis rakennettu autotalliin, joka todellakin oli autotalliksi tosi iso. Satulakamari oli jo aluksi ihan oma huoneensa, mutta nykyinen talli oli autotalli.  Hevosilla oli aluksi aivan ihana ja suuri metsätarha, mutta nykyään hevoset ovat syöneet  paljon puita sieltä ja  tarha  on tähän aikaan vuodesta  aivan järkyttävä mutavelli.

Tarha keväällä 2013(vas) ja tarha viime talvena, tuossa oikeanpuolisesssa kuvassa näkyy hiukan kenttää ja hiekkatietä taustalla.

 Piirsin teille tällaisen äärimmäisen pelkistetyn pohjapiirroksen. Mittasuhteet ovat ihan päin prinkkalaa, mutta toivottavasti tämä auttaa edes vähän hahmottamaan mistä  kuvat on otettu.

Tältä talli näytti silloin kun se oli juuri valmistunut. Kuva (c):Annika Kontturi- salmi

 Ja tässä hevoset ovat melkein valmiissa tallissa kesällä 2014. Tässä välissä oli ehtinyt tulla jo satulatelineet ja nimikyltit, mutta vesiautomaatit puuttuvat vielä,  ja nykyään talli on maalattu valkoiseksi. Myös karsinoiden väliset matalat kalterit puuttuvat vielä.

tältä talli näytti ulkoapäin katsottuna viime talvena, eikä se ole siitä kovinkaan paljon muuttunut.

Suunnilleen tältä tallin satulakamari näyttää. Toki sekin on muuttunut tästä vuosien varrella paljon, mutta tämän uudempaa kuvaa minulla ei ole. kuva(c) Annika Kontturi-Salmi.

Tara hoidossa tallinkäytävällä..

Hevoset muuttivat tähän talliin  omistajansa kanssa keväällä 2013. Silloin karsinatkaan eivät olleet valmiita, mutta koska oli kevät hevoset saattoivat olla ulkona yötä päivää. Kesäksi hevoset lähtivät muualle laiduntamaan, ja karsinat valmistuivat juuri sopivasti alkusyksystä,kun hevoset piti saada sisälle yöksi. Ennen tallin valmistumista hoidimme hevoset aina siten että ne olivat kiinni kummaltakin puolelta  oviaukon ulkopuolella,toivottavasti joku ymmärsi minun mystisen selitykseni;).

Tara tällä edellämainitulla hoitopaikalla viime kesänä.

 Kun talli sitten vihdoin valmistui, alkoi uusi projekti, nimittäin ratsastuskenttä. Ennen kun kenttä valmistui saimme tyytyä hyvin vaatimattomiin ratsastuspuitteisiin. Meillä oli "soraympyrä" joka toimi meidän ratsastustienämme kauan.

 

ai että tuota istunta.. Olen minä vaan edistynyt vaikka joskus muuta väittäisin..

Soraympyrän  lisäksi meillä oli vain yksi hiekkatie, ja loput  pihapiiristä oli metsää ja ryteikköä. Jotenkin me kuitenkin pystyimme yli vuoden ratsastamaan näissä puitteissa. Täytyy kyllä sanoa että ihan "oma" kenttä tuntui kyllä niin luksukselta, kun se sitten vihdoin kesällä 2014 valmistui.

kenttä viime talvena, tällä hetkellä maisema on hiukan erinäköinen..
 

Oli vaan niin ihanaa kun ei enää  tarvinnut ratsastaa ensin maastossa ja ylittää sen jälkeen autotie, päästääkseen kentälle ratsastamaan. Tosin me taisimme tehdä tämän reissun vain yhden kerran.

Tässä me ratsastamme samalla hiekkatiellä josta  tekstissä kirjoitin..

 

Meidän tallilla on kyllä aivan ihanat maastot. Pystyisimme ratsastamaan maastossa tosi pitkiä lenkkejä. Ennätyksemme on tainnut olla 2 tuntia, ja silloin ratsastimme suunnilleen kolme kilometriä edestakaisin. Siitäkin olisi voinut jatkaa vielä kauas  eteenpäin, en kuitenkaan tiedä kuinka pitkälle tie olisi jatkunut, koska emme ole ikinä kokeilleet kuinka pitkälle se vie. Maasto on myös todella monipuolista. Hiekkatiellä voi ratsastaa lujaa, ja sitten on myös oikein kunnon ryteikköä. Maastot ovatkin varmasti yksi meidän tallin parhaita puolia.