Hevonen ja kissa saaristossa

Heippa taas! Tänä viikonloppuna kävimme taas saaressa jossa asuu Skäriman niminen hevonen.  Tästä hevosesta oli juttua blogin puolella jo viime kesänä, kun kävimme samassa paikassa.

1.

Asiat eivät tosiaankaan ole muuttuneet kovinkaan paljon viime vuodesta. Tämä Skäriman hevonen asuu edelleen samalla saarella, eikä sillä edelleenkään ole siellä muuta laumaa. Tylsältähän se kuulostaa, mutta se on varmasti paras ratkaisu kun ottaa huomioon että se on albino. Laumassa sitä kiusattaisiin, joten sen taitaa olla parasta olla itsekseen. Sillä on kuitenkin melkein koko saari käytössään, eikä sen tarhaa voi oikeastaan normaaliksi tarhaksi nimittää. Tällaisen kesäviettopaikan ansaitsisi kyllä jokainen hevonen. Ainut ongelmahan on se että hevonen pullistuu aivan hirveästi kun sillä on noin paljon syötävää;).

2.

Tänään joitain lapsia kävikin ratsastatamassa Skärimanilla, mutta itse en käynyt kokeilemassa. Jotenkin minusta tuntuu tyhmältä istua hevosen selässä talutettavana, kun kerran huomenna olen joka tapauksessa menossa ratsastamaan. Olen jo pitkään ajatellut käydä ratsastamassa sillä joskus kesällä, mutta siitä ei vain ole koskaan tullut mitään.  Itse en ole vielä niin varma itsestäni ratsastajana että uskaltaisin lähteä ilman toista hevosihmistä vieraan hevosen kanssa metsään kävelemään edes luvan kanssa, erityisesti kun se ei kuulemma kovin tottunut ratsu ole Talutusratsastus taas tuntuu hiukan liian helpolta.

3.

Kamerahan minulla oli tietenkin taas mukana, ja kuvia tuli taas räpsittyä pitkästä aikaa oikein paljon. En suoraan sanottuna jaksaisi kuvata Skärimania kovin pitkään, se kun on aika yksipuolinen valokuvamalli. Onneksi saaren kissat ovat kuitenkin hiukan valokuvauksellisimpia. Erityisesti yksi niistä oli aika useasti meidän veneen lähettyvillä, joten sitä tuli sitten kuvattua.

4.

Eipäs mulla tällä kertaa ollut mitään muuta sanottavaa, antaa kuvien(toivottavasti) puhua puolestaan.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Mikä oli sinun lempikuvasi?