Ratsastusta ja kuulumisia

Maanantain ratsastustunti oli monella tavalla erilainen kuin yleensä. Ensinäkin oli aika luksusta tulla tallille kolmen tunnin koulupäivän jälkeen. Olen monesti kironnut mielessäni nykyistä lukujärjestystäni, mutta on tällä lyhkäisellä maanantaina näköjään hyvätkin puolensa. Huono puolihan siinä on se että loppuviikko on sitten aika rankka kun koulussa istutaan pahimmassa tapauksessa kahdeksasta puoli neljään, ja koeviikkoina pitäisi vielä sen jälkeen lukea kokeisiin.

Toinen asia joka teki maanantain tunnista erilaisen oli se että pääsin ratsastamaan sekä Taralla että Bambilla. Taran kanssa teemana oli lähinnä jumppaileminen hevosen selästä, ja lopuksi ravasimme hiukan. Panostimme tällä kertaa istuntaan ja suoruuteen molempien hevosten kanssa, ja pidimme ratsastussessiot lyhkäisinä, mutta intensiivisinä. Tästä jäi erityisesti hevosille positiivinen fiilis, kun ne sitä paitsi palkittiin sokerinpalalla selästä käsin kun ratsaille nouseminen sujui hyvin. Taran jälkeen otimme Bambin töihin, ja sen kanssa panostimme entistäkin enemmän suoruuteen. Bambihan on aika vino itsekin, joten sitäkin pitää jumpata suoraksi. Minäkin sain tuolla kerralla käyttööni telineen, joka pakotti minut pysymään suorana ja pakotti käteni oikeaan asentoon. Se tuntui erityisesti alkuun aika epämukavalta, mutta istuntani oli paljon parempi. Suoraan ratsastaminenkin oli tietenkin paljon helpompaa. telineen kanssa.

Tässä tuo teline näkyy hyvin.
Perjantaina jatkoimme aikalailla siitä mihin jäimmekin. Tällä kertaa otimme kuitenkin Mirellan ja Bambin ratsuiksi. Mirellalla on ollut haava vasemmassa takajalassaan, joten sillä on ollut aika pitkän aikaa lomaa. Nyt haava on kuitenkin parantunut, ja Mirellalla voi taas ratsastaa. Meillä sattui kuitenkin Bambin kanssa pieni "onnettomuus" ennen ratsastustuntia.  Kentän porttinauha sekaantui hiukan Bambin toiseen jalkaan, ja Bambi tietenkin pelästyi sitä ennen kun ehdin auttaa sen pois pinteestä. Onneksi nauha ei kuitenkaan ollut sekaantunut Bambin jalkaan mitenkään pahasti, ja se pääsi helposti juoksemaan pois. Eipä minulla jäänyt siinä mitään muuta mahdollisuutta kuin päästää hevonen vapaaksi. Onneksi Bambi otti kuitenkin tilanteen loppujen lopuksi aika rennosti, eikä se mennyt minnekään pidemmälle kuin pihalle ruohoa syömään. Sieltä minä sitten kävin sen hakemassa, ja puhuin sille hetken rauhoittavasti. Se antoi tapansa mukaan oikein nätisti kiinni. Tarkistin vielä Bambin jalat, enkä löytänyt niistä mitään muuta kuin aika pienen jäljen. Näytin sen Annikalle, ja päätimme pitää sitä silmällä, mutta jatkoimme kuitenkin ratsastusta. Teimme tällä tunnilla paljon ympyröitä käynnissä, ja muuten keskityimme tempoon, suoruuteen ja kuolaintuntumaan.  Pysyimme aika hyvin suorassa koko tunnin, ja ympyrätkin menivät ihan hyvin. Ratsastin muuten aika itsenäisesti Annikan auttaessa Mirellaaa ja Carolinaa, mutta lopputunnista Annika otti Bambin liinanpäähän ja auttoi minua ratsastamaan ympyrät paremmin. Muutenkin Annika kommentoi ratsastustani, ja liinassa meidän ympyrämme alkoivatkin sujua vielä paremmin. Lopuksi huomasin itsekin että käteni liikkuivat hevosen tahdissa, ja Bambi liikkui rennommin ja reippaammin kuin tavallisesti. Siihen olikin hyvä lopettaa.