Saaristossa

Heippa taas! Tällä kertaa ajattelin poiketa hiukan blogin aihepiiristä,ja kirjoittaa postauksen jostakin ihan muusta kuin hevosista. Hevosblogihan tämä on, ja sellaisena se myös pysyy, jos minulla on siihen mitään sanottavaa. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön, eikö niin;)

Tällä kertaa ajattelin siis kertoa kesäloman vietostani. Ensimmäinen kesälomaviikko meni kotona ollessa, enkä minä oikeastaan tehnyt mitään kiinnostavaa. Eilen me kuitenkin lähdimme veneilemään. Meillä on ollut ihan mukavaa, ja sää on ollut hyvä. Kaunista saaristoa on aina mukava kuvata ja katsella, ja se onkin minusta veneilemisessä mukavinta. Tällä reissulla tulikin otettua 119 kuvaa, joten voi sanoa että saaristomaisemat on ikuistettu kunnolla. Yksi kuvausreissu saikin tänä aamuna aika jännittävän lopun. Minä olin juuri kiipeämässä ylös yhdelle mäelle kamera kädessäni , kun huomasin noin puoli metriä edessäni käärmeen. Ehdin juuri ja juuri huomata että se liikkui, ja että se oli luultavasti rantakäärme. Ensimmäinen ajatukseni oli ottaa jalat alleni ja lähteä rauhallisesti pois. Näinhän minä sitten teinkin, eikä käärme pistänyt minua. En minä oikeastaan käärmeitä erityisemmin pelkää, mutta en minä kyllä välittäisi nähdä niitä noin läheltä.

Myös talviturkki tuli äsken heitettyä. Olihan se vesi vielä aika kylmää, varmaan noin 16 asteista. Minä viihdyin kuitenkin siellä jonkun aikaa, mutta en yhtä kauan kuin tavallisesti. Uiminen on myös yksi mun lempiurheilulajeista ratsastuksen ja juoksemisen ohella, ja olen joskus harrastanut uimista ihan säännöllisesti.

Sää on ollut aika lämmintä, ja saaristossa on ollut ihan kivaa. Huomiseksi on kuitenkin luvattu tuulta ja sadetta, joten huomenna on kyllä aika mennä kotiin. Purjehtiessa sitä on niin riippuvainen säästä. Ei veneessä ole kiva möllötellä kun ulkona sataa, ja siinä menee vain kaikilta hermot. Mukavaa saaristossa oleminen kuitenkin on silloin kun sää suosii!