tiistai 10. tammikuuta 2017

Ajatuksia itseluottamuksesta

Tänään meille annettiin suomen tunnilla tehtäväksi listata omia vahvuuksiamme. Yllätyin itsekin siitä miten vaikea tuo tehtävä oikeasti itselleni, ja monille muillekin. Tietenkin olisi ollut helppo listata omia lempiaineita koulussa, tai muuten vain jotain missä omastakin mielestään on ihan kohtuullisen hyvä. Vaikeampaa oli kuitenkin keksiä hyviä luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia itsessään. Itse väitän omaavani ikäisekseni ihan perushyvän itseluottamuksen, mutta silti tuota  tehtävää piti oikein miettiä. Omalle listalleni kirjoitin siinä hetken mietittyäni vain kaksi omaa lempipiirrettä itsessäni, nimittäin määrätietoisuuteni/päättäväisyyteni ja sen että suhtaudun useimpiin asioihin positiivisesti.
Usein ihmiset ajattelevat vain negatiivisia piirteitä itsessään, mikä on aika sääli. Joskus kun pitäisi vain miettiä niitä hyviäkin puoliaan, sillä muutenhan ihmisen itsetunto on pian ihan nollassa. Jokaisella meistä kun on huonoja puolia, eikä täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Itse olen oikeastaan sitä mieltä juuri ne heikkoudet tekevät meistä ihmisiä. Eikö kaikilla tapaa täydellisen ihmisen kanssa olisi sitä paitsi todella hankalaa olla tekemisissä? Minun mielestäni ainakin olisi.

" They were great men, with hudge flaws, and you know what- those flaws almost made them greater"

Näillä sanoilla Harry Potter kuvaili Harry Potter ja kirottu lapsi kirjassa Kalkarosta ja Dumbledorea. Itsehän minä luin tuon kirjan englanniksi, ja sen takia lainauskin on englanniksi. Tuo lause vain jotenkin hyppäsi minun silmiini, vaikka se ei ollutkaan kirjoitettu äidinkielelläni, kun minä tuota kirjaa luin. Tuo lause vain jotenkin kuvasti niin hyvin sitä miten ihmisen tavallaan huonot puolet voivat myös olla omalla tavallaan hyviä puolia. Kaikki kun ei ole niin mustavalkoista, ja jokainen meistä on omalla tavallaan ainutlaatuinen.

 Itsekin kyllä myönnän olevani määrätietoinen ihminen, ja tietenkin kunnianhimoisuuteen kuuluukin se että pystyy terveellä tavalla kritisoimaan itseään. Muutenhan ihminen ei pystyisi kehittymään millään tavalla. Myönnän myös että saatan olla aika armoton itseäni kohtaan, ja vaadin itseltäni paljon. En kuitenkaan sanoisi että minulla on huono itsetunto, sillä minä kyllä pidän ja välitän itsestäni terveellä tavalla. Pikemminkin se on kunnianhimoa, ja halua oikeasti tehdä parhaansa.

Itseluottamusta tarvitaan tietenkin myös ratsastuksesta. Ei hevonen voi ymmärtää mistä ihmisen mielentilat riippuvat. Hevonen on monella tapaa ihmisen peilikuva, mutta se pystyy "vain" aistimaan ihmisen mielentilat. Mistä hevonen esimerkiksi voisi tietää sen että ratsastajan jännitys tai hermoilu riippuu siitä että ratsastaja ei luota itseensä ja omaan ratsastukseensa , eikä siitä että ratsastaja pelkää jotain jännittävää tai jopa pelottavaa tapahtuvan. Ei se tietenkään sitä voi mistään tietää. Sen takia ratsastajan pitäisi oppia kontrolloimaan itseään, ja sitä miten hän reagoi omiin fiiliksiinsä. Ihminenhän harvoin voi mitään sille mitä tuntee, mutta ihminen voi päättää miten hän siihen reagoi.

Yhden tällaisen ongelman huomasin itsestäni eilen. Minulla oli siis tunnilla Mirella, ja kelit olivat hieman huonot. Minua tietenkin pitkästä aikaa sitten vähän hermostutti ratsastus, ja silloin minä oikeastaan ensimmäistä kertaa huomasin tai tiedostin kunnolla sen miten minä jännitykseeni reagoin. Minä kerta kaikkiaan menen ihan lukkoon kun minä jännityn, ja jään ihan passiiviseksi siellä hevosen selässä. Vaikka minä hiukan yllätyin omasta reaktiostani, niin tajusin tietenkin että on hyvä asia että tiedostin asian. Se kun on aina ensimmäinen askel kohti ongelman ratkaisemista. Nyt voidaan sitten ruveta työstämään asiaa. Tässä huomaa kyllä taas sen että ratsastuksen kautta voi oppia tuntemaan itsensä paremmin. Ilman ratsastusta olisi tuskin huomannut tätäkään piirrettä itsestäni.
Tästä postauksesta taisi tulla taas aikamoinen sekametelisoppa, kun omat aivonikin ovat jo melkein kahden tunnin fysiikan pänttäämisen jälkeen vähän vähemmän vireät. Toivottavasti tästä sai kuitenkin jotain selkoa, vaikka tästä tulikin vähän tällainen päännollaus tyylinen postaus:)Postauksen kuvat on muuten otettu viime viikolla uudella objektiivilla, kun täällä oli vielä kunnolla pakkasta.

3 kommenttia:

  1. Olet ajatteleva ihminen. Itsensä tunteminen ja käytöksensä syiden tunnistaminen ja sitä kautta kehittyminen ihmisenä on asia jota kaikki eivät todellakaan osaa, edes aikuisena. Hienoa pohdintaa sinulta.

    VastaaPoista

Kivat kommentit piristävät aina päivää ja otan niitä vastaan mielelläni! :)muistathan kuitenkin noudattaa hyviä käytöstapoja täällä netin ihmeellisessä maailmassa, törkeät ja asiattomat viestit poistan.

♥lisää tietoa meistä löytyy blogin sivuluettelosta, siellä saattaa olla vastaus kysymykseesi :)
♥kommentinvalvonta on käytössä joten älä turhaan lähetä kommenttia kaksi kertaa:)
♥vastaan parhaani mukaan kaikkiin kommentteihin mutta jos haluat vastauksen kysymykseesi saat sen varmemmin jos kommentoit uusimpaan postaukseen
♥kiitos kommenteista ja kiinnostuksesta blogiani kohtaan!