Näytetään tekstit, joissa on tunniste maastakäsittely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maastakäsittely. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. helmikuuta 2017

Pitkästä aikaa!

Nyt täytyy kyllä sanoa että melkein nolottaa kirjoittaa taas blogia. Hiljaiseneloa on tullut elettyä täällä blogin puolella nyt ihan järkyttävän pitkään, mutta jotenkin nyt tuntuu siltä että se on tullut tarpeeseen. Joulukalenteria varten tuli kirjoitettua ja kuvattua tallillakin tosi paljon materiaalia, joten nyt on ollut vähän niin kuin kuvauskiintiö täynnä jopa itselläni. Eipäs tuolla ulkona olisi iltapäiväisin paljon saanutkaan kuvattua, kun säät ovat mitä ovat tähän aikaan vuodesta. Ensimmäistä kertaa näiden parin vuoden aikana onkin juuri hyvien  säiden ja motivaation puutteesta johtuen tullut pidettyä oikein kunnon tauko bloggaamisesta. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa alkaisi varmasti kuvaaminenkin olemaan mahdollista, joten eiköhän tämä blogikin tästä pikku hiljaa herää henkiin.
Jo eilen saatiin taas pitkästä aikaa uusiakin kuvia tallilta. Eivät ne tosiaan laadultaan mitään huippuluokkaa ole, mutta varmasti nekin kelpaavat paremman puutteessa. Oikeastaan minä itse yllätyin jopa vähän siitä että tuolla uudella objektiivilla saa pimeässä noinkin "hyviä " kuvia, vaikka siinä hyvä valovoima onkin.
Heti ensimmäisenä kävimme pellolla irtojuoksuttamassa Bambia, ja minä yritin siinä epätoivoisesti kuvata Bambia pitkällä putkella. Eipä siitä oikein mitään tullut, mutta pari julkaisukelpoista otosta minä ehdin sieltäkin ottaa. Minua oikein harmitti se että tuossa objektiivissa on noin huono valovoima, kun Bambi näytti tuolla pellolla laukatessaan niin hienolta. Bambi kyllä todisti irtojuoksutuksen aikana olevansa sitä paitsi äärettömän kiltti ja fiksu. Se nimittäin pääsi vahingossa irti pellolla, ja siihen se reagoi jatkamalla kuuliaisesti ympyrässä laukkaamista. Jossain vaiheessa se kuitenkin juoksi pellon viereiselle hiekkatielle ennen kun me ehdimme saada sitä kiinni. Silloinpa Bambi vasta todistikin olevansa fiksu. Se nimittäin juoksi suorinta tietä takaisin kotitallille, joka oli onneksi tietenkin ihan kulman takana peltoa vastapäätä. Onneksi tallillakin sattui olemaan ihmisiä, jotka veivät sitten  Bambin sen omaan karsinaan. Arvatkaapa vain ehdimmekö me ihmiset kuitenkin pelästyä pahemman kerran, kun huomasimme sen juoksevan tielle.. No, loppu hyvin, kaikki hyvin, eikä heppakaan tainnut saada naarmuakaan tässä seikkailussa. Ainakin sillä ei ollut mitään jälkiä missään kun me katsoimme sen jalat, ja muutenkin koko hepan läpi.

Tämän peltoepisodin jälkeen halusimme kaikki taas pitkästä aikaa harrastaa maastakäsittelyä hevosten kanssa, ja päätimme ottaa sekä Taran että Bambin kentälle. Tehtävänä meillä oli tällä kertaa se että mentiin kyykkyyn keskelle kenttää selkä hevosta vasten, ja kutsuttiin hevosta luokseen rapisuttamalla sokerinpalaa taskussaan tai pyytämällä sitä nimeltä luokseen. Kun hevonen tuli ihmisen luokse niin ihminen kääntyi sitä kohti ja nousi kyykystä, ja silitteli sitä. Lopuksi hevosen kuului seurata ihmstä hetken ympäri kenttää kävellen, ja sen jälkeen se sai sokerinpalan. Sekä Tara että Bambi( ja erityisesti Tara) olivat kyllä tosi hyviä tässä. Tara ainakin tuli tosi helposti ihmisen luokse, ja seurasi mielellään ihmistä. Bambikin tuli kyllä tosi nätisti luokse, mutta sillä oli ehkä vähän liikaa ärsykkeitä kun sitä kuvattiin edestäpäin(joskin tietenkin kentän ulkopuolelta), joten seuraamisharjoitus oli ehkä sen kanssa sen takia vähän vaikeampaa. Lopuksi Bambi kyllä seurasikin useampaa ihmistä tosi nätisti, kun sille näytettiin tarkemmin ketä se kuuluu seurata, ja kenen luokse tulla.


perjantai 6. tammikuuta 2017

Viimeaikojen ratsastelut

Heippa taas! Blogi on nyt joulukalenterin jälkeen viettänyt pitkälti hiljaiseneloa, joten aloitan taas postauksen pahoittelemalla tätä hiljaisuutta, niin kuin tavallisesti. Siihen on kuitenkin ollut syynsä, sillä mulla on viime aikoina ollut paljon kiireitä. Suurin syy kiireisiin ja stressiin on se että satuin taas tyylikkäästi vuoden ensimmäisenä päivänä rikkomaan puhelimeni. Viime vuonna rikoin pesukoneen kompastumalla siihen ja tekemällä voltin sen yli, ja tänä vuonna meni sitten puhelin. Mulla pitäisi näköjään olla laitteiden käyttökielto päällä aina uutenavuotena;). Puhelin meni nyt kuitenkin rikki sen verran pahan kerran, ettei sitä enää korjattua saa. Uusi täytyy siis hankkia, ja vanha toimii nyt jonkun ajan vielä varapuhelimena, vaikka sen kamera ei toimikaan. Täytyy kyllä myöntää että ihmiset ovat nykyään ihan sairaan riippuvaisia puhelimistaan, enkä väitä olevani millään lailla parempi. Pari päivää ilman toimivaa puhelinta(vaikka minulla Samsungin romupuhelin olikin käytössä)oli kyllä aika vaikeita jo koulunkin puolesta.
1.
Tämän postaukseen aihe ei nyt kuitenkaan ole puhelimeni rikkoutuminen, eikä puhelinriippuvaisuuskaan, joten mennäänpä itse aiheeseen. Ratsastuksestahan ei ole pitkään aikaa ollut blogissa ihan tavallista treeni tai kuulumispostausta, niin että nyt olisi sellaisen vuoro. Kelithän ovat olleet täällä etelä- suomessa tähän asti aika lämpimät ja huonot, ja sen takia olemmekin ratsastaneet viime aikoina lähinnä käynnissä. Käynnissä olemme treenanneet paljon kulmia, ja etuosakäännöksiä olemme saaneet treenata. Erityisesti etuosakäännöksissä huomaa vielä tosi hyvin sen että meillä on Bambin kanssa vielä selkeästi yksi huonompi suunta, joka on meille aina vaikeampi. Muuten etuosakäännökset ovat menneet meillä yllättävän hyvin. Kulmien ja ympyröiden ratsastaminen taas helpotti meidän ongelmia ratsastaa suoraan. Meidän ratsastuksemme ovat siis sujuneet ihan tavallisesti.
2.
Maastakäsittelyäkin olemme harrastaneet ihan mukavasti viime aikoina. Pari viikkoa sitten sain jopa iltatallin vastuulleni, kun Annikan koira sai pentunsa. Ratsastamaan en tietysti itsekseni mennyt, mutta päätin kuitenkin liikuttaa Taran ja Bambin maasta käsin. Silloinkin säät olivat sen verran huonot että työskentelimme vain käynnissä. Tein maasta käsin vähän ympyröitä, ja treenasimme hiukan pysähdyksiä joka kulmassa. Pääasia oli kuitenkin se että hevoset saivat hiukan liikuntaa ja aktiviteettia päiväänsä, enkä sitten sen vakavamielisemmin niitä liikuttanut. Tärkeintä oli kuitenkin se että hepat saivat ruokaa ja vettä niin kuin tavallista, ja että karsinat olivat siistit. Tiedättekö te muuten sen tunteen kun hevonen alkaa pärskiä rentona tai makaa karsinassaan kun on yksin tallilla? Se on muuten maailman ihanin tunne. Minä en vain ymmärrä miten tuo Bambulaksikin kutsuttu Bambi saa minut niin hyvälle tuulella noin pienellä eleellä. Sen ei tarvitse kun vähän pärskiä tyytyväisenä, ja minä olen melkein kuin seitsemännessä taivaassa. Tätä minä juuri hevosissa ja tallielämässä rakastan eniten!
3. Ratsastajakin oli selässä oikein edustavan näköinen napapiirivarusteet päällään.. totuuden nimissä täytyy sanoa että ratsastaja vähän suuttui kuvaajalle siitä että Bambin naama leikattiin tästä kuvasta pois.

Tänäänkin oli sitten hiukan erilaista ohjelmaa tallilla. Täällä on nyt ollut kovat pakkaset, joten päätimme lähteä maaston ilman satuloita, ja täytyy kyllä sanoa että pakkasesta huolimatta täällä oli kyllä päivällä niin mahtavat kelit. Kuskilla meinasi jo lenkin aikana jalat jäätyä kokonaan, mutta Bambi oli taas niin onnellinen kun se pääsi maastoon. Onneksi Bambi on tuollainen hassu, vitsikäs ja elämän iloinen tapaus, eikä se onneksi ikinä oikeasti villiinny. Tällä reissulla se innostui kerran ravaamaankin ihan itsestään, mikä on jo Bambin skaalassa jonkinlainen tempaus;). Se teki sen kuitenkin ihan silkasta ilosta, joten eipä sille oikein voinut suuttua, vaikka tietenkin pyysin sitä heti hidastamaan käyntiin.
4. Täytyi minun sentään yksi perinteinen poseerauskuva saada Bambista..

Tällä maastoreissulla testattiin myös ensimmäistä kertaa minun uutta objektiiviani tallilla, joten tähän postaukseen tulee taas pitkästä aikaa ihan uutta kuvamateriaalia. Tuo objektiivi oli kuitenkin ehkä juuri tällaisissa tilanteissa vähän hankala, kun ei siinä ole zoomia. Kuvanlaadusta minä kuitenkin tykkään kovasti.

Mikä oli teidän lempikuvanne?

tiistai 6. syyskuuta 2016

juoksutusta, kuvailua ja ratsastusta

Perjantaina ratsastimme Annikan kanssa taas pitkästä aikaa yhdessä. Minä ratsastin vaihteen vuoksi Taralla, ja Annika ratsasti tietysti Bambilla. Harmillisesti meille jäi aika niukasti aikaa ratsastaa, mutta ehdimme jo siinä ajassa ravata ihan mukavasti. Olisin kuitenkin mielelläni jatkanut hiukan pitempään. No, ensi kerralla täytyy rupatella vähemmän hevosia kuntoon laittaessa;). Taran kanssa meillä meni kuitenkin ihan kivasti. Ainut ongelma oli taas kerran kaasun kanssa. Sain Taran tietenkin kävelemään ihan hyvin, mutta ravin nostaminen olikin sitten hiukan hankalampaa. Tämä ongelma riippuu kyllä vain ja ainoastaan siitä etten ole yhtä tottunut Taraan kuin Bambiin, enkä ole vielä löytänyt sen "nappuloita". Sanoisin että suurin ero Taran ja Bambin välillä onkin juuri tuo tempo. Bambia täytyy ratsastaa käynnissä eteenpäin oikein ajatuksella, sillä se tuppaa hiipimään jos ratsastaja ei rentouta kättään ja liikuta sitä hevosen tahtiin. Bambilla on kuitenkin helppoa nostaa ravi,ja se ravaa oikein mielellään. Tara taas tapaa useimmiten liikkua reippaammin käynnissä, mutta ravin nostaminen on sen kanssa vaikeampaa. Tämä riippuu kuitenkin myös siitä että olen tottuneempi Bambiin, ihan niin kuin jo aikaisemmin kerroin. Ihan hyvät fiilikset jäi kuitenkin tästä tunnista.

Eilen kävin taas tallilla, ja päätimme juoksuttaa Mirellaa. Tällä kertaa Annika oli sitä mieltä ettei irtojuoksutuksesta olisi mitään hyötyä Mirellan treenin kannalta, joten päätimme juoksuttaa sitä liinassa. Laitoimme sille oikein kunnon varusteet päälle, eli toisin sanoen  capsonin, sivuohjat  ja juoksutusvyön. Mirellalla oli alkukävelyjen jälkeen vauhti päällä, niin kuin tavallista. Se laukkasi kuitenkin oikein nätisti muutamaa pukitusta lukuun ottamatta. Lopuksi Mirella jo vähän väsähti, ja minä menin hoitamaan Bambia sillä väliin kuin Mirella käveli loppukäyntejä.

Bambille minä laitoin satulan, sivuohjat ja capsonit, koska me kumpikin halusimme ratsastaa sillä liinassa. Bambi jo taluttaessa jotenkin tosi epäluuloisen ja epävarman oloinen. Minä uskaltaisin sanoa tuntevani Bambin aika hyvin neljän vuoden jälkeen, ja  huomasin heti eron tavalliseen rentoon Bambiin aivan selvästi. Senkin takia me otimme aika rauhallisesti. Bambilla on viimeksi ollut nuo capsonit päällä aika kauan sitten, joten eipä tuossa sen epävarmuudessa ollut mitään ihmeellistä. Bambi kuitenkin luotti meihin ja hoiti hommansa tosi hyvin. Se epävarmuuden huomasi vain hitaasta käynnistä ja sen ilmeestä.
Mulla oli jo eilen aika flunssainen olo, eikä mun selvästikään olisi pitänyt ratsastaa. Tänään mulla olikin sitten aamulla niin väsynyt ja flunssainen olo että päätin olla menemättä kouluun. Muutenhan tämä flunssaisena olo on aika tylsää, mutta yksi hyvä puoli tässäkin asiassa näköjään on. Minä nimittäin ehdin pitkästä aikaa vaihtaa tämän blogin ulkoasun. Itse pidän tästä uudesta ulkoasusta, ja näinkin sen eteen aika paljon vaivaa. Toivottavasti tekin tykkäätte siitä!


Mitä te olette mieltä blogin uudesta ulkoasusta?



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Palloja, hevosia ja uusi ulkoasu

Maanantaina meillä oli hiukan erilainen tallipäivä . Annika halusi nimittäin totuttaa hevosia palloihin ja siihen että niitä heitetään ihan hevosten vieressä. Pallot olivat hevosille ihan uusi juttu, joten totuttelimme niitä palloihin pikkuhiljaa.

 Aluksi  talutimme hevoset kentälle ja vain  totuttelimme niitä palloihin ja niiden heittelyyn. Tara ja Bambi eivät ensin jaksaneet kiinnostua, mutta Mirella tuli tapansa mukaan heti kurkkimaan meidän touhujamme.Hevoset eivät kuitenkaan aluksi välittäneet palloista tuon taivaallista, ja vasta iso jumppapallo sai ne hiukan juoksemaan. Aloimme siis heitellä palloa toisillemme keskellä kenttää, ja jatkoimme sitä kunnes hevoset eivät oikeastaan välittäneet siitäkään. Sen jälkeen heitimme pienemmät  pallot purkkeihin ja menimme näyttämään niitä hevosille. Mirella uskaltautui ensimmäisena nuuhkimaan purkkia jossa pallot olivat, ja se sai siitä hyvästä sokeripalan. Pian Mirellan jälkeen Bambikin uskaltautui tutkimaan purkkia, ja se sai tietenkin oikeudenmukaisuuden nimissä saman palkkion kuin Mirella. Tämän jälkeen päätimme lopettaa maastakäsin treenaamisen ja veimme hevoset talliin.

Tallissa me päätimme vielä satuloida hevoset ja lähteä kentälle ratsastamaan hetkeksi. Kentällä minä talutin vielä Bambia aika kauan ja näytin sille pallot uudestaan. Heitinpä minä pallojakin siinä samalla niin että  Bambi tottuisi niiden heittelyyn. Hetken päästä hyppäsin kuitenkin selkään ja näytin sille pallot selästäkin käsin. Tuo pallon näyttäminen selästä oli kyllä hyvä venytys Bambille, se kun joutui venyttämään kaulaansa nuuhkiakseen kädessäni olevaa palloa.


Ehdin vielä kävelemään ja ravaamaan ihan hyvin tunnin lopulla, ja meillä meni ihan hyvin. Sain myös heitettyä pallon ravissa, joten saimme tehtyä juuri sen mitä suunnittelimme


Täytyy kyllä myöntää että olen ollut viimeaikoina tosi epäaktiivinen blogin puolella. Suurin syy tähän on ehdottomasti koulutyö. Meillä on ihan järkyttävä määrä hommia tehtävänä nyt ennen kesälomaa, enkä ihan oikeasti ole ehtinyt istuutua alas blogia kirjoittamaan. Täytyy kai minun sitä paitsi myöntää että 6 tunnin koulupäivän ja kahden tunnin kokeisiin lukemisen jälkeen huvittaa enemmän makoilla sohvalla lukemassa kirjaa tai katsomassa sarjaa kuin kirjoittaa blogia. Nyt viikonloppuna minä kuitenkin innostuin jopa vaihtamaan ulkoasua. Itse olen siihen ihan tyytyväinen, ja pidän tästä ulkoasusta enemmän kuin edellisestä.No, johan tämän blogin olikin aika saada vähän uutta ilmettä kun tuo edellinen ulkoasu ehti olla tuossa jo yli pari kuukautta;)
 
 


Mitä olette mieltä tästä uudesta ulkoasusta?
 

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Videota ja tallihommia

Viimeaikoina on tosiaan tullut puuhailtu kaikennäköistä kivaa tallilla. Ei olla nyt vähään aikaan ratsastettu, kun Bambi on vähän arkonut yhtä jalkaansa. Olemme ratsastuksen sijaan keskittyneet hoitamaan hevosia, mutta  hauskaa meillä on silti ollut.

Maanantaina pesimme Taran ja Bambin jalat. Puhdistimme jalat ihan vedellä, ja teimme kaiken ulkona niin että näkisimme pestä jalat ihan kunnolla. Tähän aikaan vuodesta tarhat ovat aika märkiä ja mutaisia, ja juuri sen takia kaviot pitää hoitaa erityisen tarkkaan, jos haluaa pitää hevosen hyvässä kunnossa. Uskaltaisin väittää että kosteus on ongelma aika monella tallilla tähän aikaan vuodesta, tämä suomen ilmasto kuin on mitä on. Nyt tosin ulkona paistaa aurinko tosi kauniisti, joten en viitsisi kuitenkaan liikaa haukkua tätä ilmastoa;)Pesimme myös hevosten hännät, ja Tara suhtautui tähänkin operaation tavalleen omaisesti oikein kiltisti ja rauhallisesti. Bambikin oli yllättävän nätisti, vaikkei se oikein tykkää hännän pesemisestä.

Eilen emme  tehneet mitään ihmeellistä tallilla. Siivosimme oikeastaan vain karsinat, ja juoksutimme hevoset. Päätin kuitenkin kuvata videopostauksen eilisen tallipäivästä. Järkytyin tosiaan tässä vähän aikaa sitten, kun tajusin etten ihan oikeasti ole kuvannut videota melkein kolmeen kuukauteen. Niinpä päätin sitten pistää uuden kamerani testiin, ja kuvasin sillä videota. Tästä videosta tuli tosiaan aika lyhyt ja nopeasti tehty, mutta toivottavasti tykkäätte siitä kuitenkin.
Linkki videoon

Hauskaa vappua kaikille!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Mä oon fiiliksissä..

Moikka taas! maanantaina kävin taas tallilla, ja ohjelmassa oli taas istuntatreeniä liinassa ilman jalustimia ja  myös ilman ohjia . Kun tulin talille hoidin Bambin yhdessä kanssaratsastajan kanssa valmiiksi ja sen jälkeen lähdin kentälle kävelyttämään Bambia ja silloin se reagoi mielestäni tosi nopeasti ääniapuihin ja toimi hyvin, mutta myöhemmin kun talutin sitä kanssaratsastajan ollessa selässä se ei ensin  enää reagoinut ihan niin nopeasti, mutta saimme sen kuitenkin reagoimaan hyvin ja nopeasti lopuksi.
  Kun hyppäsin selkään  menin ensin käynnissä ihan normaalisti itsenäisesti ilman jalustimia ihan tavallista kaviouraa. Tämän jälkeen pääsin talutusratsastukseen kun sain olla ilman käsiä ja jalustimia sekä käynnissä että ravissa, treenaten siirtymisiä nopeammiksi. Löysin suorilla pätkillä ihan kivasti tasapainon, mutta ympyrällä sain ensin hiukan hakea tasapainoa ravissa. Meni kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin. Hetken päästä hyppäsin sitten selästä ja talutin kanssaratsastajaa, joka teki jokseenkin samoja asioita.

Jonkun ajan päästä oli taas minun vuoroni ja ravasimme ympyrällä pieniä pätkiä ja treenasimme siirtymisiä. Hetken päästä Annika ehdotti että pistäisimme mulle  jalustimet jalkaan ja ottaisimme liinassa laukkaa! aluksi minua ehkä hiukan jännitti, mutta sen jälkeen kun otimme laukkaa olinkin yhtäkkiä tosi innoissani:) suoraan sanottuna kävin ihan ylikierroksilla hetken, mutta rauhoituin kuitenkin nopeasti ja otimme uuden  suhteellisen hyvän laukannoston. Kyllä tuo laukka vaan on niin ihana askellaji! varsinkin näin neljän kuukauden tarkan istuntatreenin jälkeen(ollaan siis vaan kävelty ja ravattu)oli ihana tunne päästä menemään lujempaa! Hyvin mä siellä selässä pysyin vaikka en pitänytkään ohjista kiinni, ja minulla oli vaan satula josta ottaa tukea  ja ohjien pää( elikkä en tehnyt niillä mitään pidin vaan päistä kiinni)mutta eihän niihin ohjiin kuulukaan tukeutua ja sen takia tämä onkin tosi hyvä harjoitus;) olin laukan jälkeen niin fiiliksissä että en meinannut melkein pysyä aloillani:) tosi hyvä fiilis ratsastuksesta tosiaan jäi vaikka istunnassa toki edelleenkin on paljon parannettavaa. Enpäs nyt tiedä kannattaisiko julkisesti hehkutella ratsastuskerran hyvää fiilistä blogissa, voi olla että perjantaina iskee tämä tuttu karman laki ja sitten meneekin huonommin, mutta sitten  menee jos on mennäkseen, nautitaan nyt tästä hyvästä fiiliksestä:) jotenkin minusta tuntuu kuitenkin että nyt ollaan tultu siihen pisteeseen että kuukausien treeni rupeaa tuottamaan tulosta, ja onhan tämä tietysti vielä mahtavampaa puuhaa tämä ratsastaminenkin silloin kun menee hyvin;)  Tällä kertaa täytyy kyllä sanoa että minä todella nautin ratsastuksesta vielä tavallistakin enemmän:)
Lopuksi kävelytin ja hoidin Bambin, kerroin sille vielä kerran kuinka hieno heppa se on ja suuntasin sen jälkeen kotiinpäin.

ps. Laukasta tuli kyllä videotakin, mutta en viitsinyt julkaista sitä kun hämärässä tuli sen verran huonolaatuista videota:(

tiistai 29. syyskuuta 2015

Kuulumisia!

Heippa taas! nyt olisi taas ihan tavalliseen kuulumispostauksen aika! Sunnuntaina kävimme äidin kanssa vihdoinkin hankkimassa minulle Iphone kuutosen! tuota minä olen kyllä kuolannut jo pari kuukautta, ja nyt se sitten vihdoinkin on käytössäni:) suosittelen kyllä kaikille jolla on puhelimelle niin paljon käyttöä ja tarvetta että raskii tuollaisen summan puhelimesta maksaa;)kirpaisihan se aika paljonkin ostaa noin kallis puhelin kun sen ihan omilla rahoillani maksoin, mutta en ole kyllä katunut! se toimii aika lailla kun unelma ja kamerakin on todella hyvä ja tuo näyttökin on kyllä aika ihana, vaikka ei minun omani 6+ olekaan vaan ihan normi kutonen..  voisin ihan huvikseni joskus tehdä Whats on my Iphone videon, jos jotakuta kiinnostaa nyt kun on uusi puhelinkin;) 
PS. Älkää antakaa kuvan hämätä, minä kyllä käytän siinä suojakoteloa, otin sen vaan pois kuvan ottamisen ajaksi;)
No, kun tuo puhelin nyt on kertaalleen hehkutettu niin siirrytään tämän postauksen oikeaan aiheeseen, nimittäin talleiluun. Eilen kävimme äidin kanssa tallilla luomassa lannat, hoitamassa Taran ja lopuksi minä maastakäsittelin Taran. Siivosimme tallin oikein tarkasti, ja siitä tuli kyllä lopuksi oikein siistin näköinen. Taraa ei oltu liikutettu eilen yhtään, ja hevoset olivat muutenkin viettäneet vapaita vapaaheinän kera, joten jo oli aikakin Taran saada hiukan liikuntaa! Tara oli kyllä lihonut huomattavasti viime kerrasta kun sen olen nähnyt.
 En kuitenkaan ratsastanut eilen koska Annika oli edelleenkin kipeänä, eikä hän voinut tulla pitämään tuntia. Toin Taran sisälle ja harjasin sen hyvin, ja sen jälkeen kävin kentällämaastakäsittelemässä Taraa noin puoli tuntia. Ensin ihan vaan kävelin sen kansa uralla ja pyysin sitä pysähtymään kerran, jäsen jälkeen pyysin sen voltille ja kääntymään pari kertaa ja sen jälkeen otin pienen ravipätkän, ravipätkän jälkeen Tara aivasti ja jatkoin sen jälkeen käynnissä.
Ravipätkän jälkeen otin parit peruutusharjoitukset, ja siinä me tehtiin aika samoja asioita myös toiseen kierrokseen ,vaan että Tara ei aivastanut enää ravin jälkeen, testailtiin äidin kanssa vähän mun uuden puhelimen kameraa, joten kaikki tämän postauksen kuvat ovat sillä otettuja.. Lyhyesti sanottuna siis jumppasin sitä hiukan ja tarkistin perusavut maasta.
 
tässä on kyllä molempien ilmeet ihan mahtavat;)..
 Jonkun idean minä sain tässä "treenissä"pidettyä, ja Tara toimi miestäni oikein hyvin. Annikalla oli muuta tärkeätä tekemistä, joten vaikka hän oli kotona hän kävi tallissa vaan meitä moikkaamassa ja sanottiin lopuksi heipat.
 Minusta on kiva että Annika luottaa minuun sen verran että hän uskaltaa hyvin ja varmoin mielin antaa minun maastakäsitellä heppoja ihan itsekseni, no, varmaan hänkin tietää että vaikka minä en ole mikään mallikelpoinen  kokenut konkari, niin minulla ei kuitenkaan ikinä mene hermot hevosten kanssa niin pahasti että raippa alkaisi elää omaa elämäänsä, enkä ikinä löisi hevosta. Ja olen minä aika hyvin oppinut toimimaan hevosten kolmessa vuodessa.


 Lopuksi hoidin Taran pois ja toivotin hepoille hyvät yöt, ja sen jälkeen menimmekin äidin kanssa kotia päin.
 

torstai 4. kesäkuuta 2015

Kesäloman ensimmäiset ratsastelut!

Heippa taas! Nyt on sitten virallisesti alkanut kesä vaikka säästä voisi muuta päätellä. Lauantaina sain koulusta todistuksen johon olin oikein tyytyväinen ja joka ylitti odotukseni, hyvin mielin  jäin siis kesälomalle.

  Tänään pääsin taas vaihteeksi ratsastamaan. Siinä olikin ollut melkein kahden viikon paussi, joten voitte kuvitella että kaipuu takaisin hevosien perään oli suuri.. Ratsastin Bambilla niin kuten tavallista. Ensiksi hoidin hepan tietysti kuntoon ja sen jälkeen lähdimme kentälle. Maasta käsittelin Bambin tänään enemmän ajatuksella ja vaadin itseltäni(ja siinä samalla  myös Bambilta)hiukan enemmän. Teimme pysähdyksiä ja siirryimme käyntiin ja lopuksi jopa nostimme ravin maastakäsin. Bambi on muuttunut todella paljon parempaan päin tässä asiassa ja se toimii nykyään pienellä paineella ja oikeastaan pelkästään ääniavuilla. Tehtiin muutama ravinnosto  ja kun ne onnistuivat hyvin minä kiipesin selkään. Tunnin teemana olivat pohjeavut ja tasainen ohjastuntuma. Minulla meni hetken aikaa ymmärtää täysin miten se tuntuma säilytetään mutta onnistuin kuitenkin lopuksi saamaan hyvän ohjastuntuman ainakin käynnissä ja se säilyi ihan lopuksi myös ravissa aika hyvin. Käynnissä teimme paljon voltteja ja nekin menivät sitten lopuksi oikein hyvin.
Ehkä koko tunnin vaikein juttu oli ravinnosto(kyllä, luit oikein)tai oikeastaan suorat ravinnostot. Bambi olisi koko ajan oman nojaamiseni takia kääntynyt keskelle kenttää eikä hommasta tullut sitten yhtään mitään. Jossain vaiheessa minä kuitenkin sisuunnuin ja totesin Bambille että: Eihän me Bambi voida jättää tätä näin ja säkin haluat varmaan ravata, joten viedään tämä homma loppuun yhdessä ja minä istun niin hyvin kun vaan suinkin osaan niin että sä saat ravata eiks jee? ja minä päätin että tämähän onnistuu ja niinhän se sitten onnistuikin ja saimme kaksi kierrosta hyvää eteenpäin pyrkivää ravia ja tunti loppui onnistumiseen, mikä on mulle tärkeätä. Meillä on  kuten kerroin sellainen ongelma Bambin kanssa(tai itseasiassa minulla on)että minä en istu täysin suorassa kun nostan ravin ja nojaan hiukan kentänpuoleiselle (eli sisäänpäin)sivulle ja Bambi lähtee sinne ja sitten kun Bambi ei mene suoraan minäkään en istu aina ihan suorassa ja se ravi menee vaan vinommaksi ja olen monta kertaa siirtänyt sitten käyntiin ja mennyt käynnissä pari kierrosta suoraan ja sitten lopettaa.
 
Tunnin jälkeen minä tietenkin rupesin miettimään että mikä tänään oikein meni pieleen, joskin aika pienesti? en keksinyt muuta vastausta kun että minä kerta kaikkiaan yritän liian paljon ja teen aivan liikaa siellä selässä. Minulla on siis periaatteessa tyypillinen kouluratsastajan asenne ja tavoittelen täydellistä istuntaa jopa liikaa. Minä en tarkoita etteikö mahdollisimman hyvää istuntaa pitäisi tavoitella mutta liika on liikaa.
 
Myönnettäköön  että myös blogimaailmalla on sormensa pelissä tässä asiassa. Luen paljon vanhempien ihmisten blogeja jotka ovat ratsastaneet kauemmin kun minä, mikä on tietysti hyvä asia koska se antaa inspiraatiota ja tavoitteen siitä miltä itse haluaa näyttää hevosen selässä joskus mutta se on myös huono asia koska sitä voi rupea vaatimaan itseltään liikaa ja sitten yrittää ihan liikaa eikä hommasta tule yhtään mitään .  Totta kai se vaikuttaa myös asiaan että ketä tahansa, nimellään tai anonyymisti voi arvostella minua täällä blogin puolella, ja siitäkin tulee totta kai paineita onnista täydellisesti.
 
Mutta hei, kaksi vuotta ratsastaneeksi ratsastan ihan kivasti ja olisi suoranainen ihme jos ratsastaisin yhtä hyvin kun esimerkiksi kymmenen vuotta ratsastanut. Kaikki on aloitettava jostain ja pääasia on että aloittaa. Tajusin tämän kun katsoin vanhoja kuvia minusta ja Bambista ja huomasin miten paljon minun istuntani on parantunut niistä hetkistä, mikä on tietysti istuntatreenin ansiota. Sitä paitsi Bambi oli koko tunnin ajan tyytyväinen eikä se olisi ollut niin tyytyväinen jos minulla olisi ollut jokin tosi suuri istuntavirhe kuten todella kova käsi. Virheitä on mutta ne ovat silti suhteellisen pieniä, eikä minua enää tunnistaisi samaksi tytöksi joka reilu vuosi sitten keikkui kun perunasäkki kymmenen sentin etunojalla hevosen selässä.  Kaikki meistä tekee joskus virheitä ja tärkeä asia on että niistä sisuuntuu eikä anna periksi.
Periksi ei anneta ennen kun sydänkäyrä on suora!>3
näin sitä hypätään alas hevosen selästä.
 
Joten voisi lyhyesi sanoa ongelmani on ylianalysointi ja että minun projektini on hiukan löysätä nutturaa tänä kesänä mutta silti vaatia itseltäni tarpeeksi.
miksi en mä saa olla mukana?ihmettelee Mirella.
Näitä" edustavia" kuviahan meistä saa helposti..
jos et sä meinaa antaa mulle ruohoo niin hommaan sen kyllä ite! tuumaa Bambi.
 
Ja minä vaan nauran.. kuka on sanonut että mun pitäisi löysätä nutturaa..
 
Onko teillä lukijoilla sama ongelma että tuppaatte yrittämään ihan liikaa kun ratsastatte?  jos on niin otetaan yhdessä tavoitteeksi olla hiukan armollisempia itseämme kohtaan.
 
Sattuisiko teillä lukijoilla olemaan jotain postaus tai video toiveita? Itse olin ainakin ajatellut tehdä tänä kesänä enemmän videoita tänne blogille kun minulla on aikaa sellaiseen kun ei ole koulua.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Bambilla ratsastusta

Heippa! eilen kävin tallilla ja oli kyllä aika inhottava ilma mutta kyllä minä silti ratsastin Bambin  kelistä huolimatta ja me puhuimmekin Annikan kanssa siitä että monet hevosihmiset ovat välillä hiukan laiskoja ja keksivät tekosyitä olla ratsastamatta vaikka pystyisi ihan hyvin ratsastamaan.

Meillä on ollut melkein koko talven kenttä siinä kunnossa ettei siellä ole pystynyt muuta kun korkeintaan kävelemään ja tämä on tietenkin Bambissa näkynyt negatiivisesti ja se onkin ollut pari kertaa talvella ihan toinen hevonen kun mitä se tapaa olla mutta nyt on kiva saada se sama tuttu  Bambi takaisin ja otimme tietysti kaiken irti siitä että kentällä voi nyt ravata .Ensin me vain kävelimme alkukäynnit vaikka olin ennen ratsastusta taluttanut Bambia kentällä ja pihalla koska sitä oltiin juuri juoksutettu niin sitä piti tietysti talutella että se saisi loppuverryttelyt eikä jäykistyisi ja tapaan muutenkin aina maasta käsitellä Bambin ennen ratsastusta.Kävelimme niin kauan kunnes sain Bambin kulkemaan kaviouralla, Bambilla kun on sellainen huono tapa että se pyrkii keskelle kenttää ja sen kanssa täytyy olla todella tarkka ja sitä pitää ratsastaa paljon sisäpohkeella ettei se pääse keskelle kenttää.
 Hetken päästä kun Bambi kulki hyvin kaviouralla aloin ottamaan ravipätkiä yhdellä kentän sivuista.
 Annika neuvoi minua pitämään käsiä leveästi ja kuvittelemaan että kasvan pituutta .
pohjetta sai kyllä käyttää ravissakin jonkun verran jotta Bambi pysyisi kaviouralla mutta kyllä se siellä ihan nätisti  pysyi.
 
 
Lopuksi otin vielä pari kertaa ravinnoston kummallakin kentän pitkistä sivuista  ja tuli vähän sellainen tunne että me ruvetaan pääsemään taas vauhtiin jäin vielä itse kentälle tekemään loppukäynnit ja Annika jäi katsomaan kentän toiselle puolelle. Tallissa loimitimme Bambin ja otin suitset ja satulan pois.
Tässä vielä video (hieman huonolaatuinenhan se on jossain vaiheessa mutta se on ihan ymmärrettävää sateen takia) viime tunnilta ja tältä tunnilta ja taustalla soi yksi minun lempilauluistani .
 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kevättä ilmassa!

Hei! tänään kävimme tallilla ja ilma oli aivan mahtava! tänne Etelä-Suomeen on ainakin nyt tullut kevät ihan kunnolla. Minä rakastan kevättä ja kevät inspiroi minua liikkumaan ja muutenkin olemaan ulkona enemmän se on  myös ihana tunne kun saa vaihtaa talviratsastus kamppeet ja lämpimät takit kesä ratsastuskenkiin ja ratsastushousuihin (olen jo jonkun aikaa käyttänyt niitä) ja kevyempään takkiin.
Tänään minulla oli kova hinku maastoon kun tulimme tallille ja päätimmekin lähteä maastoon Mirellan kanssa. Ensiksi mun oli kuitenkin laitettava Mirellan päähän uusi riimu jonka ostin sille Horse Faire messuilta.,ja sehän sopi kun nenä päähän!
 
Ensin varustimme Mirellan ja se käyttäytyi kyllä tosi hienosti huomasin myös kun harjasin sitä että se on alkanut pudottamaan talvikarvaansa, pian alkaa taas se aika kun kaikki talli vaatteet ovat ihan karvassa. Riimun saaminen sen päähän tarhassa oli vähän vaikeata kun se koko ajan käänsi päätään poispäin ja saattoi kääntyä myös täysin niin että seisoin sen takana mutta lopuksi sain riimun silti sen päähän  kaverini avulla.
Suitsien laitto meni kuitenkin todella hyvin ja Mirella otti kuolaimet hienosti.
kevätauringossa lenkille menossa
Lenkillä Mirella käyttäytyi hienosti ja rauhallisesti. Huomasin myös sekä maasta käsin että selästä  sen että Mirellan käynti on paljon tarmokkaampaa kun Taran ja Bambin ja se liikkuu paremmin eteenpäin (sen perässä pysyminen kävi liikunnasta) ja se on tosi hyvä asia ettei se "hiivi" tai jännitä ratsastaessa. Sellaisen yhtäläisyyden Bambin ja Mirellan välillä olen huomannut että kumpainenkin näistä selvästi tykkää olla ratsuna ja olla töissä. Talutimme Mirellaa kummaltakin puolelta lähinnä sen takia että se kävelisi suorassa eikä "puskisi" jompaa kumpaa  taluttajaa liian paljon sivulle. Kun käännyimme kotiinpäin oli aika vaihtaa ratsastajaa ja niinpä minä sitten kipusin selkään ja ratsastin matkan kotiinpäin. Meitä tuli vastaan autokin kotimatkalla mutta onneksi pääsimme kääntymään eri suuntaan kun auto ja jatkamaan matkaa sen jälkeen vaikka ei Mirella kyllä muutenkaan välittänyt autosta tuon taivaallista.
 
Mirellan karsinassa on kyllä pieni huono puoli se että siinä joskus ollut ovi on jouduttu ottamaan pois  ja se pääse sieltä edestakaisin tarhaan hiukan liian helposti ja se ehtii tarhaan ennen kuin sille ehtii laittaa riimua päähän esim. suitsien poisottamisen jälkeen.
 
Kuvasin  vielä Mirellaa tarhassa vielä ennen kuin lähdimme kotiin.