Metsässä rämpimistä

Heippa taas! perjantain ratsastuksesta ei ikävä kyllä ole kuvia, mutta meillä meni kuitenkin ihan kivasti. Työskentelimme tietenkin pelkästään käynnissä Mirellan takia. Kerran päädyimme kumpikin keskelle kenttää, mutta saimme tilanteenteen kuitenkin hoidettua loppupeleissä nopeasti ja hyvin. Täytyy kyllä myöntää että tuossa tilanteessa minun päässäni liikkui kaksi vaihtoehtoa: Paras tapa tilanteen ratkaisemiseen oli tietenkin kentän  keskeltä pois ratsastaminen, mutta suunnitelma b oli selästä pois hyppääminen, ja hevosen taluttaminen takaisin uralle. Päätin kuitenkin päässäni, että minä en piru vie aio antaa Mirellalle sellaista mielikuvaa, että sillä tavalla pääsee ratsastajasta eroon.  Päätin siis ratsastaa pois keskeltä kenttää päättäväisesti, ja niin minä teinkin. Lopputunti menikin sitten ihan mukavasti, eikä mitään ongelmia ilmennyt.

Tämän kuvan minä laitoin vain sen takia että tässä näkyy tuo reitti hyvin selvästi.

Eilen meidän ratsastustuntimme olikin hiukan tavallisuudesta poikkeava. Ratsastimme nimittäin kentällä vain jonkun aikaa, ja sen jälkeen testasimme kentän ympäri kulkevan "metsätien", josta kerroin joskus aikaisemmin täällä blogin puolella käytännössä. Me treenasimme kevyttä  istuntaa kentällä jo ennen kun aloimme kiertämään tuota reittiä, ja se sujui pitkän estetauon jälkeen jopa ihmeen hyvin. Tuo maastossa rämpiminen  oli kyllä hyvää treeniä erityisesti hevoselle, mutta myös ratsastajalle. Tällä reitillä oli pari selvää ala ja ylämäkeä, ja siinä sai treenata kevyttä istuntaa tosi hyvin. Kolme kertaa me kiersimme tuon metsätien, ja sen jälkeen lähdimme hiukan pidemmälle metsäkävelylle.

Annika on jo pitkään halunnut polun joka kiertäisi koko pihan, ja tällä hetkellä se kiertä melkein koko hevosten tarhan. Me kävimme testaamassa tämän polun, ja sen kiertäminen kävi jopa odotettua helpommin. Suunnitelmana on että siellä pystyisi vielä ravaamaan ja laukkaamaan, mutta tällä hetkellä siellä voi kyllä vain kävellä. Tuo polku, joka kiertäisi melkein koko pihan olisi kyllä aivan ihana. Saisi ( tai saa)ihan tallin pihalla valita että meneekö kentälle vai maastoon. Eikä tarvitse  edes miettiä sitä että tulisi autoja. Aika luksusta!

Minulla oli tässä kuvassa niin hirveä ilme että se oli pakko sumentaa erikseen gimpillä;)

Hevoset kyllä aivan selvästi tykkäsivät vaihtelusta, ja metsässä samoileminen oli niiden mielestä tosi kivaa. Huomasi kuitenkin että ne saivat nostella jalkojaan tavallista enemmän, ja Bambi olikin aika väsynyt, mutta kuitenkin tyytyväinen tunnin jälkeen.