Päiväni videolla+riisuttu malli

Moi taas! eilen oli kaiken kaikkiaan ihana päivä! pääsin ensimmäistä kertaa melkein kahteen viikkoon ratsastamaan, ja olin tosi innostuneena menossa ratsastamaan. Siivosimme ensin tallin ja karsinat ja hoidimme hevoset tavalliseen tapaan, ja sen jälkeen lähdimme ratsastamaan. Jotenkin meillä oli eilen ihan hirveän sekava tallikeikka, ja aika hujahti siivillä niin että meillä ei lopuksi jäänyt kovinkaan paljon aikaa ratsastaa. Täytyy sanoa että kun sovimme Annikan ja Carolinan kanssa että me ratsastaisimme Carolinan kanssa liinassa(Annika tietty juoksutti) ilman suitsia ja ilman ohjia olin aluksi hiukan epäluuloinen siitä että miten tämä treeni nyt tulee onnistumaan, ihme sellainen epäily siitä että olenko minä tarpeeksi hyvä tähän, ja entä jos minä lennän sieltä selästä kun leppäkeihäs.No, miksipä mä sieltä lentäisin.Ensin oli minun vuoroni ratsastaa ja oletin kyllä että minä pompin siellä selässä kun mikäkin vieteri enkä yhtään osaa olla siellä nätisti, mutta kappas vaan! meillä meni Bambin kanssa vaikka kuinka hyvin ja minäkin istuin siellä selässä suht kelvollisesti, vaikka edelleenkin olisi paljon parannettavaa lonkkien ja keskivartalon hallinnassa.Minulle on vaan helpompaa keventää kun istua alas sinne satulaan, enkä mä ihan kunnolla tuntenut istuinluita enkä istunut syvällä satulassa. No,meillä meni kuitenkin ensimmäiseksi(ainakin melkein)kerraksi tosi hyvin, ja hienoin asia tässä on se ahaa elämys minkä minä tuolla selässä sain, joka minut innoittikin kirjoittamaan tämän postauksen:)en minä oikeasti tarvitse niitä ohjia pysyäkseni tasapainossa!

kyllähän minä sen olen aina ymmärtänyt, mutta nyt se todistettiin minulle konkreettisesti;) kertaakaan ei tullut sellaista fiilista että antaisiko joku mulle ohjat tänne pliis, vaan päin vastoin tuli sellainen fiilis että ottaisipa joku minulta ne ohjat pois koko ajan! sain sellaisen kontaktin hevoseen allani nimenomaan istunnalla mitä en tavallisella tunnilla ohjien kanssa ikinä ole saanut! lopuksihan kyse on vaan ajatuksesta, siitä että pitäisi kommunikoida hevosen kanssa yhtä hyvin nimenomaan istunnan avulla myös ohjien kanssa, koska ei se lopulta ole niin vaikeata! jotenkin se ohjattomuus vaan ihmeesti auttaa siinä asiassa... pitäisi vissiin vaan kuvitella ettei ole niitä ohjia;) yksi toinen paljon suurempi ongelma mitä minulla on se että tuppaan olemaan hirveän toispuolinen, nojailen joko hartioista tai lantiosta johonkin suuntaan, tässä harjoituksessa se ongelma hävisi tyystin juuri sen takia että minun oli yksinkertaisesti pakko istua suorassa ja kunnolla pysyäkseni selässä. Tällainen treeni tekee kyllä ihmeitä istunnalle! itse muistan viime vuonna kun treenattiin tätä samaa vaan käynnissä, niin parantui kyllä istunta nopeassa ajassa huomattavasti. Kuolaimettomuus on asia joka jakaa kovasti hevospiireissä  mielipiteitä, toiset ovat puolesta ja toiset vastaan. Itse olen sitä mieltä että kuolaimettomuus riippuu kovasti hevosesta. En itse lähtisi Bambin kanssa maastoon riimulla, koska se ei ole siihen tietääkseni kovin tottunut, eivätkä Tara ja Bambi ole mitään maastopomoja joilla maastoillaan enimmäkseen, vaan enemmänkin kouluratsuja ja lisäksi minulla on vielä tuoreessa muistissa viime vuoden maastoreissu jonka jälkeen löysimme Carolinan kanssa itsemme maasta, ja sen jälkeen saatiin kyllä aloittaa uudestaan ihan perusjutuista, kuten siitä että hevonen kuuntelee pidätettä;) kentällä kuolaimettomuus on kuitenkin mielestäni ihan paikallaan, ainakin aina  välillä. Myös tällaisissa istuntaharjoituksissa kuolaimettomuus on  todella hyvin paikallaan, vaikka sitten vaan hevosen rentoutumiseksi ja ratsastajan ahaa-elämyksen saamisen vuoksi;)

myös itseluottamuksen kannalta tällainen harjoitus tekee tosi hyvää, ja  itselleni tämä oli kiva juttu ihan senkin takia että voin pitkästä aika sanoa tehneeni jotain hevosiin liittyvää ensimmäistä kertaa, koska en ole ikinä ravannut ilman kumpaakaan kättä, olen aina pitänyt ainakin yhtä kättä " kauhukahvalla"ratsastuksen jälkeen olin kaikin tavoin todella tyytyväinen ja tuo harjoitus ylitti kyllä odotukseni:)No, kun tämä harjoitus on nyt kertaalleen kehuttu ahkerasti läpi niin siirryn asiasta toiseen, nimittäin siihen otsikossa mainitsemaani videoon.

Eilen kuvasin myös ihan hetkeen mielijohdosta My Day videon ja tällä kertaa siitä tuli reilusti lyhyempi kun viime kerralla;) videolla on tietenkin myös videopätkiä tästä kehutusta harjoituksesta;)ps. ei me kyllä olla suitsista luopumassa, mutta kyllä me varmaan tulevaisuudessakin harrastetaan tätä kuolaimettomuutta järjen ja turvallisuuden rajoissa;)

linkki videoon.