Estetreeniä ja pohdintoja!

Heippa taas! Eilen pääsin taas pitkästä aikaa ratsastamaan Gunilla. Tässä on nyt tullut olosuhteiden pakosta yli viikon hevostelutauko ja minä meinasin välillä tulla ihan puolihulluksi kun en ollut nähnyt hevosia niin pitkään aikaan. Mutta nyt tässä pitäisi taas alkaa normaali arki vapun jälkeen ja se tarkoittaa sitä että palataan taas tavalliseen rytmiin myös tallilla olemisen suhteen.

Mutta takaisin niihin pieniin estetreeneihin, elikkä ratsastin Gunilla ja aluksi me vaan käveltiin ja ravattiin ihan tavallisesti ympäri kenttää mutta pian lähdimme ylittämään pientä ristikkoa ravissa. Ensimmäinen kerta sujui ihan hyvin mutta seuraavalla kerralla me onnistuttiin tiputtamaan este kerran. En minä vaan tiedä että onko tämä vaan luulosairautta mutta minusta jotenkin tuntuu että oikea kierros on minulle se vahvempi kierros, mikä olisi kyllä täysin loogista koska olen niin oikeakätinen kun ihminen vaan voi olla. Olen huomannut että myös laukassa oikeakierros on aina se helpompi ja vasen se vaikeampi ja jos vielä hevoselle on helpompaa laukata oikeaan kierrokseen niin siinä on sitten soppa valmiina vasemmassa kierroksessa.. Minun mietteitäni vaan vahvisti tämä estetreeni koska tiputus tapahtui kun hyppäsimme vasempaan kierrokseen ja oikeassa kierroksessa homma toimi vaikka kuinka hyvin.  Oletteko te muut oikeakätiset ratsastajat huomanneet tätä asiaa?Tiedän, olen kova analysoimaan ratsastustani..

Toinen juttu minkä huomasin on että minä olen tosi kova kiittämään hevosta , mutta sehän on Gunin tapaisen ponin kanssa vaan hyvä asia koska sillä tuppaa olemaan välillä hiukan turhan kiire ja taputtelu rauhoittaa sitä ja se on huomattavasti rennompi. Pysähdykset eivät myöskään ole yhtään Gunin juttu ja se on sitä mieltä että on tylsää seistä vaan paikallaan ja joudun koko ajan pidättelemään sitä.  Huomasin myös että olen itselleni erittäin tarkka istunnastani ja erityisesti kädestäni ja minun käteni on kyllä nykyään ihan kiva enkä tee käsillä paljon mitään turhia liikkeitä.

 

Tunti meni kokonaisuudessaan ihan kivasti ja sain tunnin jälkeen kuulla että ratsastin takuuvarmalla omalla tyylilläni. Ensimmäisellä hypyllä minun käteni valahtivat hiukan turhan eteen mutta sekin ongelma saatiin nopeasti korjattua.

 

tältä meno näytti viime kesänä, ollaan me ehkä hiukan kehitytty.

tässä vielä lyhyt video yhdestä esteen ylityksestä (pahoittelen laatua mutta en viitsinyt ladata noin lyhyttä videota youtubeen)