"Mun ei täydy vaan mä saan"

Olet varmasti joskus törmännyt sellaisiin hevosharrastajien vanhempiin tai pahimmassa tapauksessa jopa hevosharrastajiin jotka reagoivat esimerkiksi siihen että leirillä siivotaan satulahuonetta tai kurataan varusteita ja tehdään tallitöitä sanomalla: Tuollaisestako me maksetaan! eihän tuo ole kivaa. Jotkut voivat mennä jopa niin pitkälle että ovat sitä mieltä että on ihan tyhmää että ratsastaja itse harjaa poninsa ennen ratsastustuntia, koska kyse on ratsastustunnista ei hoitotunnista. Minun korviini tuollainen ainakin särähtää pahemman kerran joka kerta kun kuulen jotain tuon tapaista ja se on jollain tasolla jopa pelottava mutta kuitenkin niin yleinen ajatustapa. Eihän se niin ole että kaikkea voi vaan saada ja saada ilman että tekee jotain sen puolesta:) minä kuvaisin tuota jopa itsekkääksi ajatustavaksi.  Ja jos tuota ajattelee tallin omistajan näkökulmasta niin on aika epäreilua olettaa että muut vaan tulevat ratsastamaan ja tallinomistaja hoitaa tallin siivoamisen.Jos et hoida hevostasi sinulla ei ole hevosta, se on kylmä fakta ja juuri sen takia hevosen hoitaminen on minusta paljon tärkeämpää kun ratsastaminen vaikka hevonen toki voi huonosti myös huonosta ratsastuksesta.

 

Toinen kylmä fakta on se että hevoseen ei saa hyvää suhdetta pelkästään ratsastamalla sillä, ja minusta juuri suhde hevoseen on tämän harrastuksen parhaita puolia ja sen kannalta tällaiset leirit ovat erittäin tärkeitä. Itse olen koko viikon ajan vienyt hevosille heinät ja väkirehut samoin hoitanut ne ja siivonnut tallin kaverini kanssa, ja eilen oli niin kiva tulla talliin ja huomata että Tara hörisi minulle ystävällisesti tervehdykseksi kun tulin talliin vaikkei minulla ollutkaan sille juuri sillä kertaa mukana mitään syötävää:)nämä ovat juuri tällaisia arjen pieniä iloja:)Minua kyllä harmittaa niiden ratsastuskouluoppilaiden puolesta jotka eivät saa kokea tällaista.. ja samalla saan olla erittäin kiitollinen siitä että minulla on mahdollisuus tällaiseen vaikken kovin usein pääse näin pitkään olemaan tallilla muutoin kun kesäleireillä.

Tallille on aina kivempi tulla jos paikat ovat siisteinä joten satulahuoneen siivous on oikeastaan hyvä asia kaikkien tallilla käyvien näkökulmasta. Voi tuntua hassulta että me teimme töitä kentällä
ja uurastimme yhden epätasaisen kohdan kimpussa mutta kyllähän mekin sitä kenttää käytetään ja teimme vaan oman osuutemme työstä. Ja totuus on se että meillä oli huisin hauskaa siivotessamme satulahuonetta ja nauroimme paljon ja pidimme hauskaa mutta saimme kuitenkin jotain aikaiseksikin ;)
Mutta ikävä seikka on se että kun saa jonkun etuoikeuden esim. oman hevosen sitä helposti unohtaa miten etuoikeutettu onkaan eikä sitä osaa oikein arvostaa samalla lailla. Minun mielestäni olisi ihanaa käydä tallilla joka päivä mutta se voi olla ettei sitä enää osaisi arvostaa samalla lailla.

Minusta tästä lajista saa täysin väärän kuvan jos vaan ratsastaa ratsastuskoululla eikä ikinä pääse tekemään tallitöitä tai kuraamaan valjaita saatikka sitten rakentamaan laidunta ja kantamaan vesiämpäreitä sinne. Myös hevosen tunteminen ja sen kunnioittaminen ELÄIMENÄ ovat tärkeitä asioita eikä niitä opi pelkästään ratsastamalla.
Minä saan olla tosi kiitollinen siitä että saan ensinäkin olla tekemisissä näiden mahtavien hevosten kanssa ja saan sitä paitsi ratsastaa niillä!

Ponttini on se että me hevosharrastajat saamme niin paljon hevosilta ja ne antavat niin monet kerrat anteeksi virheemme että niiden hoitaminen, ruokkiminen ja tallin siistiminen on vähintä mitä voimme tehdä niiden puolesta ja itseasiassa sekin on todella kivaa:)Elastinen tiivistää tämän koko postauksen sanoman laulussaan niin hyvin: Minussa on voima mitä en voi vaimentaa , mun ei täydy vaan mä saan!