Kuuluupa suomenhevosten ihailijoihin tai ei mutta sitä ei voi kiistä että suomenhevonen on suomen kulttuurin ja Historian kannalta melko tärkeässä asemassa.
Suomenhevonen on ainoa täysin suomessa kehitetty hevosrotu ja se lasketaan yleishevoseksi tai kevyeksi kylmäveriseksi ja englantilaisen mittakaavan mukaan raskaaksi lämminveriseksi, mutta suomessa sitä kutsutaan erittäin harvoin lämminveriseksi. Suomenhevonen rotuna sopeutuu moniin käyttötarkoituksiin ja monipuolisuus onkin yksi rodun parhaista ominaisuuksista. Noin 90%suomenhevosista ovat Rautiaita mutta niillä esiintyy myös muita värityksiä esim. Liinakko, Ruunikko, voikko, musta, kimo ja hopeavärejä. Suomenhevoset muodostavat noin 30%Suomen hevoskannasta. Suomenhevoset ovat keskimäärin 150-160 säkäkorkeudessa ja Suomenpienhevoset ovat 130-148 säkäkorkeudessa mutta ne ovat muuten täysin samanlaisia rakenteeltaan kun tavalliset suomenhevoset eivätkä ne siis ole poneja. Suomenhevosia jalostetaan myös neljässä kategoriaan:
-Raskaanpuoleinen työhevonen
-Kevyt ravuri
-monipuolinen ratsuhevonen
-sopusuhtaisen pieni pienhevonen
Suomenpienhevonen
“(Pienuudestaan huolimatta) se on ihan ihme-eläin, mitä tulee ruumiinrakenteeseen, vahvuuteen ja suhteellisuuteen, hämmästyttäviin lihasvoimiin, tyytyväisyyteen, sitkeyteen ja terveyteen. Sillä on siro ja ilmeikäs pää, korvat ovat pienet ja lyhytkarvaiset, suipot ja elävät, hyvässä asennossa ja joskus niin lyhyet, että ne juuri näkyvät tuuhean otsatukan alta. Silmissä on viisas, lempeä ja uskollinen ilme. Pitkä ja leveä otsa todistaa korkealle kehittyneitä sielun ominaisuuksia.” - Oma maa J.F. Fabritius
Tämä tekstin pätkä joka löytyy myös suomenpienhevosyhdistyksen sivuilta kuvaa kyllä suomenpienhevosta erittäin hyvin. Suomenpienhevonen on kooltaan ponikokoinen mutta ei kuitenkaan ole poni. Olen ratsastanut poneilla ja Bambilla ja Taralla(jotka siis ovat suomenpienhevosia)ja täytyy sanoa että niillä ratsastaminen tuntuu ihan erilaiselta kun ponin ratsastaminen, Taran ja Bambin selässä tuntuu ihan siltä että ratsastaa hevosella eikä ponilla, ja nehän ovatkin hevosia. Suomenpienhevonen toimii ihan yhtä hyvin ratsuna kun vähän korkeampikin suomenhevonen ja ne voi kouluttaa kouluratsastuksessa ihan hyvin HeA tasolle mikä on ihan tarpeeksi harrastajalle ja kyllä jotkut suomenpienhevoset voivat hypätä 110cm luokkiakin, mutta sehän riippuu ihan hevosen jaloista ja siitä että kestävätkö ne hyppäämistä sillä tasolla. Myös valjakko ajossa suomenpienhevonen voi toimia yhtä hyvin kun korkeampi suomenhevonen. Aluksi suomenhevonen oli pieni maatiaishevonen joka oli vaan 105-130 korkea ja 1900-luvulla sen säkäkorkeutta nostettiin risteyttämällä sitä mm. Friisiläisten ja Oldenburginhevosilla. Wikipediassa lukee näin suomenpienhevosesta: Suomenpienhevosen tulisi olla sopusuhtaisen pieni joka osaltaan ja olla ominaisuuksiltaan samanlainen kuin kookkaammat suomenhevoset. Erityisesti kiinnitetään huomiota pienhevosen luonteeseen, tottelevaisuuteen ja yhteistyöhalukkuuteen.
Polveutuminen
Ensimmäiset hautalöydöt suomenhevosesta ovat keskirautakaudelta, mutta niiden alkuperää ei tunneta.
Todennäköisemmin suomenhevonen polveutuu pohjoiseurooppalaisesta kesyhevosesta, Teorian mukaan nämä hevoset tulivat suomeen viikinkien mukana. Toisen pääteorian mukaan hevosen toivat suomeen etelästä ja kaakosta tulleet ihmiset joilla olisi ollut mukanaan Mongoliasta peräisin olleita hevosia jotka olisivat kehittyneet Uralin ja Volgan alueella pidemmälle.
Kummatkin teoriat voivat pitää paikkansa sillä itäinen ja läntinen hevostyyppi erottuivat toisistaan selvästi pitkän aikaa suomessa. Suomenhevosen lähimmät geneettiset sukulaiset ovat tutkimuksen mukaan eestinhevonen, mezeninhevonen, siperialainen jakutianhevonen ja mongolian hevonen.
Historia
Ensimmäiset suuret suunnitelmalliset yritykset parantaa suomen hevoskantaa tapahtuivat 1500-luvulla kun Kustaa Vaasa perusti hevossiittolan Länsi-Suomeen . Hän toi myös Ruotsin ja luultavasti myös Suomen suurimpia hevosia Keski-Euroopasta ja tuloksena oli kookkaampi ja paremmin ratsuksi sopiva hevonen . Kustaa Vaasa mainitsi että hevosia oli 231, mutta ei kuitenkaan tiedetä olivatko nämä hevoset tuotuja hevosia vai niiden jälkeläisiä.
Kustaa Vaasan tavoitteena oli suurentaa suomalaisten hevosten massaa ja kokoa. Siittolat olivat toiminnassa suunnilleen sadan vuoden ajan kunnes ohjelma vuonna 1651 loppui.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana(1618-1648)suomen armeijan käyttämät hevoset olivat pieniä ja epäedustavia ja niitä pidettiin huonompina kun Ruotsin Kununkaallisen Armeijan kuormahevosia. Hevoset olivat kuitenkin sisukkaita ja kestäviä mikä oli erittäin tärkeä asia sodassa.
1700-luvulla suomenhevoskannan koko ja laatu heikkeni huomattavasti. Venäjän miehityksen loputtua vuonna 1712 kolmasosa suomen ihmisväestöstä ja hevosista oli kuollut sotiin tai tauteihin ja a suuri joukko hevosia vietiin venäjälle. Hevoskannan toipumiseen kesti vuosikymmeniä.
1800-luvun lopulla ja1900-luvun alussa suomalaisten hevosten risteytys loppui melkein kokonaan ja hevoskasvatus sai uuden suunnan. Suomenhevonen nähtiin nyt kansakunnan symbolina ja se haluttiin pitää mahdollisimman puhdasrotuisena. Marraskuussa 1844 perustettiin suomen ensimmäinen hevosjalostusyhdistys Hippos(nyk. Suomen Hippos)kasvattamaan hevosia puhdasrotuisena. 1905 senaatti antoi määräyksen perustaa hevosjalostusyhdistyksiä kautta maan ja se johti kantakirjan perustamiseen 1907. Hevoset olivat tärkeä voimavara suomen armeijalle talvisodassa(1939-1940)ja jatkosodassa (1941-1944). Tarkkojen sääntöjen ansiosta suomenhevosten määrällinen tilanne saatiin nopeasti kuntoon sodan jälkeen. 1950 luvulla rotu saavutti määrähuippunsa, arviolta 409000 hevosta, suurin enemmistö oli raskasrakenteisia työhevosia. Kun maatalous koneellistui entisestään 1960 -luvulla Suomenhevosten tilanne paheni radikaalisti. Suomenhevosten pelastukseksi koitui kuitenkin raviurheilu ja suomessa vielä tuolloin aika uusi ratsastusharrastus.
Itse pidän suomenhevosissa eniten siitä miten monipuolisia ne ovat ja myös siitä minä pidän niissä että ne ovat rauhallisia useimmiten eivätkä sinkoile sinne tänne ilman mitään syytä(toki ne pelästyvät jos siihen on aihetta) mutta ne saattavat kuitenkin innostua ja ovat useimmiten halukkaita tekemään töitä. Eihän suomenhevosella mitenkään kovin vaativia luokkia voi kilpailla mutta voi suomenhevonenkin olla osaava kouluratsu ja jotkut yksilöt ovat kilpailleet jopa prix st: Georges tasolla kouluratsastuksessa.
Minun lempirotuni on suomenhevonen, mutta hyvänä kakkosena tulee norjanvuononhevonen, mutta pidän tietysti paljon kaikista hevosista.
Mikä on sinun lempihevosrotusi!
Lähteet: Wikipedia, Suomenpienhevosyhdistys
Suomenhevonen on ainoa täysin suomessa kehitetty hevosrotu ja se lasketaan yleishevoseksi tai kevyeksi kylmäveriseksi ja englantilaisen mittakaavan mukaan raskaaksi lämminveriseksi, mutta suomessa sitä kutsutaan erittäin harvoin lämminveriseksi. Suomenhevonen rotuna sopeutuu moniin käyttötarkoituksiin ja monipuolisuus onkin yksi rodun parhaista ominaisuuksista. Noin 90%suomenhevosista ovat Rautiaita mutta niillä esiintyy myös muita värityksiä esim. Liinakko, Ruunikko, voikko, musta, kimo ja hopeavärejä. Suomenhevoset muodostavat noin 30%Suomen hevoskannasta. Suomenhevoset ovat keskimäärin 150-160 säkäkorkeudessa ja Suomenpienhevoset ovat 130-148 säkäkorkeudessa mutta ne ovat muuten täysin samanlaisia rakenteeltaan kun tavalliset suomenhevoset eivätkä ne siis ole poneja. Suomenhevosia jalostetaan myös neljässä kategoriaan:
-Raskaanpuoleinen työhevonen
-Kevyt ravuri
-monipuolinen ratsuhevonen
-sopusuhtaisen pieni pienhevonen
Suomenpienhevonen
Näin ihanan ystävän voi suokista saada!
Tämä tekstin pätkä joka löytyy myös suomenpienhevosyhdistyksen sivuilta kuvaa kyllä suomenpienhevosta erittäin hyvin. Suomenpienhevonen on kooltaan ponikokoinen mutta ei kuitenkaan ole poni. Olen ratsastanut poneilla ja Bambilla ja Taralla(jotka siis ovat suomenpienhevosia)ja täytyy sanoa että niillä ratsastaminen tuntuu ihan erilaiselta kun ponin ratsastaminen, Taran ja Bambin selässä tuntuu ihan siltä että ratsastaa hevosella eikä ponilla, ja nehän ovatkin hevosia. Suomenpienhevonen toimii ihan yhtä hyvin ratsuna kun vähän korkeampikin suomenhevonen ja ne voi kouluttaa kouluratsastuksessa ihan hyvin HeA tasolle mikä on ihan tarpeeksi harrastajalle ja kyllä jotkut suomenpienhevoset voivat hypätä 110cm luokkiakin, mutta sehän riippuu ihan hevosen jaloista ja siitä että kestävätkö ne hyppäämistä sillä tasolla. Myös valjakko ajossa suomenpienhevonen voi toimia yhtä hyvin kun korkeampi suomenhevonen. Aluksi suomenhevonen oli pieni maatiaishevonen joka oli vaan 105-130 korkea ja 1900-luvulla sen säkäkorkeutta nostettiin risteyttämällä sitä mm. Friisiläisten ja Oldenburginhevosilla. Wikipediassa lukee näin suomenpienhevosesta: Suomenpienhevosen tulisi olla sopusuhtaisen pieni joka osaltaan ja olla ominaisuuksiltaan samanlainen kuin kookkaammat suomenhevoset. Erityisesti kiinnitetään huomiota pienhevosen luonteeseen, tottelevaisuuteen ja yhteistyöhalukkuuteen.
Polveutuminen
Ensimmäiset hautalöydöt suomenhevosesta ovat keskirautakaudelta, mutta niiden alkuperää ei tunneta.
Todennäköisemmin suomenhevonen polveutuu pohjoiseurooppalaisesta kesyhevosesta, Teorian mukaan nämä hevoset tulivat suomeen viikinkien mukana. Toisen pääteorian mukaan hevosen toivat suomeen etelästä ja kaakosta tulleet ihmiset joilla olisi ollut mukanaan Mongoliasta peräisin olleita hevosia jotka olisivat kehittyneet Uralin ja Volgan alueella pidemmälle.
Kummatkin teoriat voivat pitää paikkansa sillä itäinen ja läntinen hevostyyppi erottuivat toisistaan selvästi pitkän aikaa suomessa. Suomenhevosen lähimmät geneettiset sukulaiset ovat tutkimuksen mukaan eestinhevonen, mezeninhevonen, siperialainen jakutianhevonen ja mongolian hevonen.
Historia
Ensimmäiset suuret suunnitelmalliset yritykset parantaa suomen hevoskantaa tapahtuivat 1500-luvulla kun Kustaa Vaasa perusti hevossiittolan Länsi-Suomeen . Hän toi myös Ruotsin ja luultavasti myös Suomen suurimpia hevosia Keski-Euroopasta ja tuloksena oli kookkaampi ja paremmin ratsuksi sopiva hevonen . Kustaa Vaasa mainitsi että hevosia oli 231, mutta ei kuitenkaan tiedetä olivatko nämä hevoset tuotuja hevosia vai niiden jälkeläisiä.
Kustaa Vaasan tavoitteena oli suurentaa suomalaisten hevosten massaa ja kokoa. Siittolat olivat toiminnassa suunnilleen sadan vuoden ajan kunnes ohjelma vuonna 1651 loppui.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana(1618-1648)suomen armeijan käyttämät hevoset olivat pieniä ja epäedustavia ja niitä pidettiin huonompina kun Ruotsin Kununkaallisen Armeijan kuormahevosia. Hevoset olivat kuitenkin sisukkaita ja kestäviä mikä oli erittäin tärkeä asia sodassa.
1700-luvulla suomenhevoskannan koko ja laatu heikkeni huomattavasti. Venäjän miehityksen loputtua vuonna 1712 kolmasosa suomen ihmisväestöstä ja hevosista oli kuollut sotiin tai tauteihin ja a suuri joukko hevosia vietiin venäjälle. Hevoskannan toipumiseen kesti vuosikymmeniä.
1800-luvun lopulla ja1900-luvun alussa suomalaisten hevosten risteytys loppui melkein kokonaan ja hevoskasvatus sai uuden suunnan. Suomenhevonen nähtiin nyt kansakunnan symbolina ja se haluttiin pitää mahdollisimman puhdasrotuisena. Marraskuussa 1844 perustettiin suomen ensimmäinen hevosjalostusyhdistys Hippos(nyk. Suomen Hippos)kasvattamaan hevosia puhdasrotuisena. 1905 senaatti antoi määräyksen perustaa hevosjalostusyhdistyksiä kautta maan ja se johti kantakirjan perustamiseen 1907. Hevoset olivat tärkeä voimavara suomen armeijalle talvisodassa(1939-1940)ja jatkosodassa (1941-1944). Tarkkojen sääntöjen ansiosta suomenhevosten määrällinen tilanne saatiin nopeasti kuntoon sodan jälkeen. 1950 luvulla rotu saavutti määrähuippunsa, arviolta 409000 hevosta, suurin enemmistö oli raskasrakenteisia työhevosia. Kun maatalous koneellistui entisestään 1960 -luvulla Suomenhevosten tilanne paheni radikaalisti. Suomenhevosten pelastukseksi koitui kuitenkin raviurheilu ja suomessa vielä tuolloin aika uusi ratsastusharrastus.
Itse pidän suomenhevosissa eniten siitä miten monipuolisia ne ovat ja myös siitä minä pidän niissä että ne ovat rauhallisia useimmiten eivätkä sinkoile sinne tänne ilman mitään syytä(toki ne pelästyvät jos siihen on aihetta) mutta ne saattavat kuitenkin innostua ja ovat useimmiten halukkaita tekemään töitä. Eihän suomenhevosella mitenkään kovin vaativia luokkia voi kilpailla mutta voi suomenhevonenkin olla osaava kouluratsu ja jotkut yksilöt ovat kilpailleet jopa prix st: Georges tasolla kouluratsastuksessa.
Minun lempirotuni on suomenhevonen, mutta hyvänä kakkosena tulee norjanvuononhevonen, mutta pidän tietysti paljon kaikista hevosista.
Mikä on sinun lempihevosrotusi!
Lähteet: Wikipedia, Suomenpienhevosyhdistys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kivat kommentit piristävät aina päivää ja otan niitä vastaan mielelläni! :)muistathan kuitenkin noudattaa hyviä käytöstapoja täällä netin ihmeellisessä maailmassa, törkeät ja asiattomat viestit poistan.
♥lisää tietoa meistä löytyy blogin sivuluettelosta, siellä saattaa olla vastaus kysymykseesi :)
♥kommentinvalvonta on käytössä joten älä turhaan lähetä kommenttia kaksi kertaa:)
♥vastaan parhaani mukaan kaikkiin kommentteihin mutta jos haluat vastauksen kysymykseesi saat sen varmemmin jos kommentoit uusimpaan postaukseen
♥kiitos kommenteista ja kiinnostuksesta blogiani kohtaan!