torstai 23. heinäkuuta 2015

Taralla ratsastamassa!

 Heippa taas! täällä blogin puolella ei ole taaskaan ollut pitkään aikaan paljon mitään juttua Tarasta, joten nyt korjataan sekin puute. Olen ratsastanut viimeksi Taralla viimeisenä leiripäivänämme ja siitäkin on kulunut melkein kolme viikkoa. Silloin ratsastin käyntiä ja laukkasin liinassa joten ihan hyvin meillä meni silloin. Sen jälkeen olen ratsastanut taas Bambilla mutta Eilen ratsastin taas Taralla. Aluksi Annika juoksutti Bambin laukassa ympyrällä treenatakseen sen tasapainoa ja minä katsoin vierestä. Bambi toimi silminnähden hyvin.
Sen jälkeen varustin  Taran ja lähdimme kentälle. Suoritin alkukäynnit maastakäsin ja annoin Taran kävellä sitä tahtia mitä se halusi ja annoin sille löysät ohjat, Taran kanssa alku ja loppukäynnit ovat tietysti erityisen tärkeitä koska se on jo 22 vuotta ja tarvitsee luonnollisesti enemmän aikaa siihen kun esim. Bambi joka on paljon nuorempi vaikka Tara onkin ikäisekseen loistavassa kunnossa! Tämän jälkeen minä verryttelin nopeasti ja siirsin esim. olkapäät taaksepäin yms. ja sen jälkeen aloitimme varsinaisen ratsastuksen. Käynnissä tein ensin pysähdyksiä istunnalla ja sen jälkeen suunnanvaihdoksia . Minulla oli hieman ongelmia aluksi suunnanvaihdosten kanssa  mutta nekin rupesivat lopuksi sujumaan. Vaihdoin siis suuntaa siis siten että tein ensin puolikkaan voltin ja vaihdoin suuntaa sen jälkeen.  Minä harrastan myös tällaisia "minivoltteja" ja saatan tehdä esim. 2-3metrin  voltin(ei toivoakaan että tuollainen onnistuisi isommalla hevosella..) ja koulukisoissa suurin voltti on 6metriä..;)
 
Käyntityöskentelyjen jälkeen aloitimme ravaamisen ja se sujui oikein hyvin. Kun olimme ravanneet hetken harjoittelin kevennyksen vaihtamista siten että kevensin paino toisella jalalla hetken istuin alas hetkeksi ja vaihdoin jalkaa sen jälkeen, en nyt tiedä oliko tämä täysin oikeaoppinen kevennyksenvaihto mutta ainakin yritin parhaani.
 Ravasimme jonkunlaisella ympyrällä joka nyt ei kuitenkaan ollut täysin pyöreä ja kokeilin myös tasapainoani myötäämällä molemmilla ohjilla vuorotellen pari kertaa ja ei minulla ilmeisesti ihan surkea tasapaino ole koska tämä onnistui oikein hyvin:)teimme tämän kumpaankin suuntaan ja Taralle oikea kierros oli selkeästi helpompi eikä se olisi halunnut vaihtaa kierrosta.
Ravasimme kuitenkin kumpaankin kierrokseen yhtä paljon ja Tarakin ravasi lopuksi hyvin vasemmassakin kierroksessa. Tuo vasenkierros on kyllä minullekin vaikeampi ihan siitä syystä että olen oikeakätinen mutta minäkin yritin parhaani mukaan istua hyvin ja suorassa ja lopulta homma sujui vasemmassakin kierroksessa hyvin. tämän jälkeen kävelimme loppukäynnit sekä maastakäsin että ratsastaen ja sitten hoidinkin Taran pois.
Oikein hyvä fiilis jäi tunnista ja tästä jatketaan hyvin mielin eteenpäin:)
Hieno heppa sai paljon kiitoksia tunnin jälkeen ja tunnillakin! Tara oli muutenkin oikein mukava ratsastaa tänään eikä se ollut mitenkään laiska eikä se tuntunut kovin jäykältä.

ps. Tästähän on pikkuhiljaa tulossa ihan vakavasti otettava ratsastusblogi;)

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Rotuesittelyssä:Suomenhevonen

Kuuluupa suomenhevosten ihailijoihin tai ei mutta sitä ei voi kiistä että suomenhevonen on suomen kulttuurin ja Historian kannalta melko tärkeässä asemassa.
Suomenhevonen on ainoa täysin suomessa kehitetty hevosrotu ja se lasketaan yleishevoseksi tai kevyeksi kylmäveriseksi ja englantilaisen mittakaavan mukaan raskaaksi lämminveriseksi, mutta suomessa sitä kutsutaan erittäin harvoin lämminveriseksi. Suomenhevonen rotuna sopeutuu moniin käyttötarkoituksiin ja monipuolisuus onkin yksi rodun parhaista ominaisuuksista. Noin 90%suomenhevosista ovat Rautiaita mutta niillä esiintyy myös muita värityksiä esim. Liinakko, Ruunikko, voikko, musta, kimo ja hopeavärejä. Suomenhevoset muodostavat noin 30%Suomen hevoskannasta. Suomenhevoset ovat keskimäärin 150-160 säkäkorkeudessa ja Suomenpienhevoset ovat 130-148 säkäkorkeudessa mutta ne ovat muuten täysin samanlaisia rakenteeltaan kun tavalliset suomenhevoset eivätkä ne siis ole poneja. Suomenhevosia jalostetaan myös neljässä kategoriaan:
-Raskaanpuoleinen työhevonen
-Kevyt ravuri
-monipuolinen ratsuhevonen
-sopusuhtaisen pieni pienhevonen

Suomenpienhevonen

“(Pienuudestaan huolimatta) se on ihan ihme-eläin, mitä tulee ruumiinrakenteeseen, vahvuuteen ja suhteellisuuteen, hämmästyttäviin lihasvoimiin, tyytyväisyyteen, sitkeyteen ja terveyteen. Sillä on siro ja ilmeikäs pää, korvat ovat pienet ja lyhytkarvaiset, suipot ja elävät, hyvässä asennossa ja joskus niin lyhyet, että ne juuri näkyvät tuuhean otsatukan alta. Silmissä on viisas, lempeä ja uskollinen ilme. Pitkä ja leveä otsa todistaa korkealle kehittyneitä sielun ominaisuuksia.” - Oma maa J.F. Fabritius
Näin ihanan ystävän voi suokista saada!

Tämä tekstin pätkä joka löytyy myös suomenpienhevosyhdistyksen sivuilta kuvaa kyllä suomenpienhevosta erittäin hyvin. Suomenpienhevonen on kooltaan ponikokoinen mutta ei kuitenkaan ole poni. Olen ratsastanut poneilla ja Bambilla ja Taralla(jotka siis ovat suomenpienhevosia)ja täytyy sanoa että niillä ratsastaminen tuntuu ihan erilaiselta kun ponin ratsastaminen, Taran ja Bambin selässä tuntuu ihan siltä että ratsastaa hevosella eikä ponilla, ja nehän ovatkin hevosia. Suomenpienhevonen toimii ihan yhtä hyvin ratsuna kun vähän korkeampikin suomenhevonen ja ne voi kouluttaa kouluratsastuksessa ihan hyvin HeA tasolle mikä on ihan tarpeeksi harrastajalle ja kyllä jotkut  suomenpienhevoset voivat hypätä 110cm luokkiakin, mutta sehän riippuu ihan hevosen jaloista ja siitä että kestävätkö ne hyppäämistä sillä tasolla. Myös valjakko ajossa suomenpienhevonen voi toimia yhtä hyvin kun korkeampi suomenhevonen. Aluksi suomenhevonen oli pieni maatiaishevonen joka oli vaan 105-130 korkea ja 1900-luvulla sen säkäkorkeutta nostettiin risteyttämällä sitä mm. Friisiläisten ja Oldenburginhevosilla. Wikipediassa lukee näin suomenpienhevosesta: Suomenpienhevosen tulisi olla sopusuhtaisen pieni joka osaltaan ja olla ominaisuuksiltaan samanlainen kuin kookkaammat suomenhevoset. Erityisesti kiinnitetään huomiota pienhevosen luonteeseen, tottelevaisuuteen ja yhteistyöhalukkuuteen.
Polveutuminen
Ensimmäiset hautalöydöt suomenhevosesta ovat keskirautakaudelta, mutta niiden alkuperää ei tunneta.
 Todennäköisemmin suomenhevonen polveutuu pohjoiseurooppalaisesta kesyhevosesta, Teorian mukaan nämä hevoset tulivat suomeen viikinkien mukana. Toisen pääteorian mukaan hevosen toivat suomeen etelästä ja kaakosta tulleet ihmiset joilla olisi ollut mukanaan Mongoliasta peräisin olleita hevosia jotka olisivat kehittyneet Uralin ja Volgan alueella pidemmälle.
Kummatkin teoriat voivat pitää paikkansa sillä itäinen ja läntinen hevostyyppi erottuivat toisistaan selvästi pitkän aikaa suomessa. Suomenhevosen lähimmät geneettiset sukulaiset ovat tutkimuksen mukaan eestinhevonen, mezeninhevonen, siperialainen jakutianhevonen ja mongolian hevonen.
Historia
Ensimmäiset suuret suunnitelmalliset yritykset parantaa suomen hevoskantaa tapahtuivat 1500-luvulla kun Kustaa Vaasa perusti hevossiittolan Länsi-Suomeen . Hän toi myös Ruotsin ja luultavasti myös Suomen suurimpia hevosia Keski-Euroopasta ja tuloksena oli kookkaampi ja paremmin ratsuksi sopiva hevonen . Kustaa Vaasa mainitsi että hevosia oli 231, mutta ei kuitenkaan tiedetä olivatko nämä hevoset tuotuja hevosia vai niiden jälkeläisiä.
Kustaa Vaasan tavoitteena oli suurentaa suomalaisten hevosten massaa  ja kokoa. Siittolat olivat toiminnassa suunnilleen sadan vuoden ajan kunnes ohjelma vuonna 1651 loppui.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana(1618-1648)suomen armeijan käyttämät hevoset olivat pieniä ja epäedustavia ja niitä pidettiin  huonompina kun Ruotsin Kununkaallisen  Armeijan kuormahevosia. Hevoset olivat kuitenkin sisukkaita ja kestäviä mikä oli erittäin tärkeä asia sodassa.
1700-luvulla suomenhevoskannan koko ja laatu heikkeni huomattavasti. Venäjän miehityksen loputtua vuonna 1712 kolmasosa suomen ihmisväestöstä ja hevosista oli kuollut sotiin tai tauteihin ja a suuri joukko hevosia vietiin venäjälle. Hevoskannan toipumiseen kesti vuosikymmeniä.
1800-luvun lopulla ja1900-luvun alussa suomalaisten hevosten risteytys loppui melkein kokonaan ja hevoskasvatus sai uuden suunnan. Suomenhevonen nähtiin nyt kansakunnan symbolina ja se haluttiin pitää  mahdollisimman puhdasrotuisena. Marraskuussa 1844 perustettiin suomen ensimmäinen hevosjalostusyhdistys Hippos(nyk. Suomen Hippos)kasvattamaan hevosia puhdasrotuisena. 1905 senaatti antoi määräyksen perustaa hevosjalostusyhdistyksiä kautta maan ja se johti kantakirjan perustamiseen 1907. Hevoset olivat tärkeä voimavara suomen armeijalle talvisodassa(1939-1940)ja jatkosodassa (1941-1944). Tarkkojen sääntöjen ansiosta suomenhevosten määrällinen tilanne saatiin nopeasti kuntoon sodan jälkeen. 1950 luvulla rotu saavutti määrähuippunsa, arviolta 409000 hevosta, suurin enemmistö oli raskasrakenteisia työhevosia. Kun maatalous koneellistui entisestään 1960 -luvulla Suomenhevosten tilanne paheni radikaalisti. Suomenhevosten pelastukseksi koitui kuitenkin raviurheilu ja suomessa vielä tuolloin aika uusi ratsastusharrastus.

Itse pidän suomenhevosissa eniten siitä miten monipuolisia ne ovat ja myös siitä minä pidän niissä että ne ovat rauhallisia useimmiten eivätkä sinkoile sinne tänne ilman mitään syytä(toki ne pelästyvät jos siihen on aihetta) mutta ne saattavat kuitenkin innostua ja ovat useimmiten halukkaita tekemään töitä. Eihän suomenhevosella mitenkään kovin vaativia luokkia voi kilpailla mutta voi suomenhevonenkin olla osaava kouluratsu ja jotkut yksilöt ovat kilpailleet jopa prix st: Georges tasolla kouluratsastuksessa.
Minun lempirotuni on suomenhevonen, mutta hyvänä kakkosena tulee norjanvuononhevonen, mutta pidän tietysti paljon kaikista hevosista.
Mikä on sinun lempihevosrotusi!
Lähteet: Wikipedia, Suomenpienhevosyhdistys

torstai 16. heinäkuuta 2015

Ratsastusta ja pohdintoja!

Heippa taas! en olekaan nyt pitkään aikaan kertonut meidän ratsastustunneista joten nyt siihen tulee muutos. Viime viikolla kävin kerran ratsastamassa Bambilla ja kaverini ratsasti sitten Taralla. Bambi oli taas hiukan itsepäisellä ja ehkä jopa hiukan vastahakoisella tuulella ja sainkin tehdä sen kanssa ihan kunnolla töitä siellä selässä, jälleen kerran, mutta sain tahtoni kuitenkin pienellä niin sanotulla "Diplomaattisella keskustelulla" läpi ja lopputunti meni oikein hyvin..Mutta se on kyllä ollut nyt reippaan 2kk ihan unelma ratsastaa että ei sille kyllä oikein ärsyyntyä saatikka sitten suuttua voinut:)ja olin tosiaan siihen tunnin loppupuolella oikein tyytyväinen.

 Ollaan nyt treenattu lähinnä suoruutta ja tasaista ohjastuntumaa käynnissä. Tuo suoruus on ollut meille lopputalvesta saakka ongelma, joskus olen saanut ravinkin suoraksi mutta se on  tosiaan ollut vaan aina joskus ja viimeistään raviin siirryttäessä paketti ei ole enää minun osaltani pysynyt kasassa. Tätä on nyt sitten treenattu käynnissä ja ollaan kyllä edistytty kolmen kerran jälkeen ihan mukavasti! ongelmahan on se että nojailen jonkun verran ylävartalolla sisäänpäin ja silloin Bambikin lähtee kulkemaan vinosti kun se reagoi minun istuntaani sen verran herkästi, mikä on tietysti pelkästään hyvä asia. Ollaan myös otettu sivuohjat avuksi nyt  kerran viikko sitten niin että suoraan meneminen helpottuisi myös Bambin osalta, kun sekin herkästi kulkee vinossa jos ei kuski istu suorassa(niin kun varmasti melkein kaikki hevoset) .  Tiedustan toki ettei sivuohjien käyttöä voi tavaksi ottaa mutta nyt ne ovat mielestäni olleet ihan paikallaan.

Eilen kävin sitten taas ratsastamassa Bambilla. Ensin pesimme sen jalat(tai oikeastaan Annika pesi ja minä pidin hevosta riimunnarussa). Tämän jälkeen Annika pesi sitten Taran jalat ja minä jäin talliin Bambin kanssa. Bambi oli hiukan hermostunut mutta kun minä sitä siinä aikani paijasin ja taputin puhuen(lässyttäen..;) sille samalla hiljaa  niin se rauhoittui ihan silmissä. Varustin sen ihan tavallisesti ja laitoin vielä lisäksi yhdenlaiset apuohjat  (ns.Champonit).

Kun tulimme kentälle juoksutin ensin Bambin (Annikan valvovan silmän alla)käynnissä ja ravissa ja Bambi käyttäytyi oikein hyvin ja juoksutus meni muutenkin hyvin.

Juoksutuksen jälkeen hyppäsin selkään ja ratsastin ihan perusjutut läpi käynnissä. Treenasimme taas sitä suoruutta ja tasaista ohjastuntumaa. Meillä meni oikein hyvin ja Bambi kulki tosi hyväntuntuista käyntiä suurimman osan tunnista. Ohjastuntumakin oli paljon parempi ja sen huomasi siitä että pysähdykset onnistuivat paljon paremmin. Kyllä Bambi näytti että sillä on oikein hyvä käynti, neiti on vaan hyvä ja oppii ratsastamaan! Paljon paremmalta meno kyllä tuntui selkään ja minusta tuntuu että minä olen saanut kivasti nyt avaimia ongelmien ratkaisuun ja olen saanut jo niitä ongelmia  ratkaistuakin! kyllä me varmasti jonkun ajan päästä siirrytään työstämään ravia jos tämä näin jatkuu:)


maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kuvapostaus:Metsämäki Horse show!

Heippa taas! eilen kävin tosiaan vanhempieni kanssa metsämäen raviradalla katsomassa esteratsastusta, ja tietysti sitä kameraakin piti siinä samalla ulkoiluttaa! Katsoimme ensimmäisen ja toisen luokan mutta kolmatta luokkaa emme enää jääneet seuraamaan. Koko päivän oli ollut aika pilvistä mutta onneksi ei kuitenkaan alkanut satamaan.. Esteet olivat kummasakin luokassa suunnilleen siellä 110cm korkeudessa(en olisi kyllä uskaltanut itse hypätä läheskään  niin korkeita..)kolme tippumista jouduimme todistamaan  ja ainakin kaksi näistä kolmesta selvisi säikähdyksellä.. yksi näistä tippumisista oli katsomosta katsottuna pahan näköinen..

Eihän tuollaista ole ikinä kiva nähdä mutta toisaalta se kuuluu tähän harrastukseen, ja sellaista sattuu vaikka olisi kuinka varovainen tahansa, mutta tietenkin yritetään parhaamme ettei tippumisia tapahtuisi turhan huolimattomuuden takia.
Näitä kuvia tulikin sitten aika paljon mutta en vaan raskinut karsia paljon mitään kun minäkin  olen kerrankin saanut jopa ihan hyviä kuvia..
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
 
14.
14.
15.
16
17.
18.
19.
Kaikki kuvat c:Minä.
En muista kovinkaan monen ratsukon nimiä joten en viitsinyt laittaa niitä tänne(jotenkin ihmeesti sitä ei ole tuloksista ja nimistä niin perillä kun kaiken näkee kameran linssin läpi..)
Mikä oli teidän lempikuvanne?

torstai 9. heinäkuuta 2015

Ratsastuskoulu vs.yksityistalli

Heippa! minulla pilkahti tänään mieleen että voisin kirjoittaa hiukan yksityistallin ja ratsastuskoulun hyvistä ja huonoista puolista tänne blogin puolelle, samalla tästä postauksesta voisi olla myös itselleni apua kun nyt loppukesästä joudun päättämään että jatkanko ratsastuskoululla vai käynkö Jatkossa pelkästään Annikan luona kaksi kertaa viikossa.

Ratsastuskoulu
Plussat
Hyvät puitteet ratsastukselle
Ratsastuskoululla panostetaan usein enemmän ratsastuskenttään ja ratsastuspohjiin mutta esim. meidän ratsastuskoululla ei ole ikinä ollut maneesia, enkä ole ikinä ratsastanut maneesissa ja täytyy kyllä sanoa etten kovin usein ole sellaista kaivannut.. paitsi ehkä joskus harvoin tallilla..
Monenlaiset hevoset
Monissa ratsastuskouluissa on varmasti paljon hevosia ja sehän tekee hyvää ratsastukselle kun pääsee ratsastamaan erilaisilla hevosilla ja oppii käsittelemään ja ratsastamaan monenlaisia hevosia.
Helpompi aloitus
Ratsastuskoulun hevosilla on helpointa opetella ratsastuksen alkeet ja ponit ovat useasti todella kilttejä ja nöyriä ja ratsastuskouluissa on paljon enemmän taluttajia ja avustajia.
Sosiaalisuus
Ratsastuskoulussa käy usein paljon ihmisiä ja siellä on helpompi saada uusia ystäviä jos on sosiaalinen luonne, vaikka toki yksityistallillakin saa hyvin ystäviä.

Miinukset:
Helpot ponit:
Ratsastuskoulun ponit eivät reagoi ratsastajan virheisiin oikeastaan yhtään ja eteenkin se minun suurin istuntavirheeni eli  yläkropan vinous jää useasti huomaamatta ratsastuskoulussa kun ei hevonen reagoi virheeseen mitenkään. Tämä voi tietenkin jonkun muun mielestä olla hyvä asia mutta minä olen päättänyt vakavasti että haluan oppia ratsastamaan hyvin ja kunnolla..
Suuret ryhmät:
Useasti ratsastuskoulussa on tosi suuret ryhmät eikä opettaja oikein ehdi keskittyä yksittäiseen ratsukkoon niin paljon kun esim. kahden ratsukon tunnilla.
Ponien koko:
Tämähän riippuu täysin ratsastuskoulusta ja ratsastajasta mutta ainakin meidän ratsastuskoululla on aika pieniä poneja ja korkeimmat ovat varmaan jotain päälle 130 cm. Minä en itsekään ole mikään kauhean pitkä(olen jotain alle 155cm)mutta kuitenkin ratsastuskoulun ponit rupeavat
 olemaan minulle hiukan liian pieniä.
Yksipuolisuus
Ratsastuskoulussa jokainen  ratsastustunnit ovat aika samanlaisia eivätkä tuntilaiset suuresta ryhmästä riippuen luonnollisestikaan saa päättää niin paljon siitä mitä tehdään.

Yksityistalli:
Plussat:
"Yksityisyys"
Minä olen sellainen ihminen että minä saatan olla todella"jäykkä"ja hiljainen tuntemattomien ihmisten kanssa tai sellaisten ihmisten kanssa joita en kovin hyvin tunne ja siksi viihdyn paremmin tutussa porukassa jossa on minulle ennestään tuttuja ihmisiä(ja tuttujen seurassa minä olenkin sitten koko ajan äänessä..;), mutta tämähän riippuu täysin ihmisestä mutta ainakin minä olen huomattavasti vapautuneempi tuttujen seurassa..
Tutut hevoset
Minun mielestäni on ainakin paljon kivempaa harrastella sellaisen hevosen kanssa jonka tuntee hyvin ja tutut hevoset tuo jonkunlaista turvallista ja mukavaa tunnelmaa. Minun mielestäni hevosen ja ihmisen välisen suhteen muodostuminen on myös ehkä tämän harrastuksen antoisin kokemus..
Herkät hevoset
Yksityishevoset esim. Tara ja Bambi ovat paljon herkempiä ratsastaa ja ne reagoivat herkemmin istuntaan ja sen virheisiin, ja sillä tavalla oppii ratsastamaan paremmin.
Monipuolisuus
Yksityistallilla saa tehdä paljon muutakin kun ratsastaa esim. juoksuttaa, irtohypyttää , tehdä tallitöitä ja muutenkin osallistua kaikkeen paljon enemmän.
Omia ideoita
Yksityistallilla saa toteuttaa paljon enemmän omia ideoita(tietenkin järjen rajoissa)ja saa muutenkin olla paljon enemmän mukana vaikuttamassa siihen mitä tehdään ja voi muutenkin tehdä paljon enemmän ja kokea paljon enemmän kun ratsastuskoulussa.

Myös tällaisia kuvaussessioita voi pitää kun on kolmen ihmisen ja kolmen hevosen muodostama ryhmä ja kaikki ihmiset tykkäävät myös ihan vaan olla heppojen kanssa.
Miinukset
Samat hevoset
Ratsastuksen kannalta olisi hyvä päästä ratsastamaan monilla hevosilla ja sillä tavalla oppii ratsastamaan erilaisilla hevosilla mutta sanoisin kuitenkin että samat ja tutut hevoset ovat ainakin minun mielestäni enemmän plussaa kun miinusta ja tämä olikin vaan ratsastuksen kannalta.

Minulle taitaa kyllä sopia tuo yksityistalli paremmin ja tuo monipuolisesti harrastaminen on kyllä enemmän minun mieleeni. Mutta tämäkin riippuu täysin siitä miten haluaa harrastaa ja mitkä ovat tavoitteet ja myös siitä minkälainen ihminen on kysymyksessä!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

"Mun ei täydy vaan mä saan"

Olet varmasti joskus törmännyt sellaisiin hevosharrastajien vanhempiin tai pahimmassa tapauksessa jopa hevosharrastajiin jotka reagoivat esimerkiksi siihen että leirillä siivotaan satulahuonetta tai kurataan varusteita ja tehdään tallitöitä sanomalla: Tuollaisestako me maksetaan! eihän tuo ole kivaa. Jotkut voivat mennä jopa niin pitkälle että ovat sitä mieltä että on ihan tyhmää että ratsastaja itse harjaa poninsa ennen ratsastustuntia, koska kyse on ratsastustunnista ei hoitotunnista. Minun korviini tuollainen ainakin särähtää pahemman kerran joka kerta kun kuulen jotain tuon tapaista ja se on jollain tasolla jopa pelottava mutta kuitenkin niin yleinen ajatustapa. Eihän se niin ole että kaikkea voi vaan saada ja saada ilman että tekee jotain sen puolesta:) minä kuvaisin tuota jopa itsekkääksi ajatustavaksi.  Ja jos tuota ajattelee tallin omistajan näkökulmasta niin on aika epäreilua olettaa että muut vaan tulevat ratsastamaan ja tallinomistaja hoitaa tallin siivoamisen.Jos et hoida hevostasi sinulla ei ole hevosta, se on kylmä fakta ja juuri sen takia hevosen hoitaminen on minusta paljon tärkeämpää kun ratsastaminen vaikka hevonen toki voi huonosti myös huonosta ratsastuksesta.
 
Toinen kylmä fakta on se että hevoseen ei saa hyvää suhdetta pelkästään ratsastamalla sillä, ja minusta juuri suhde hevoseen on tämän harrastuksen parhaita puolia ja sen kannalta tällaiset leirit ovat erittäin tärkeitä. Itse olen koko viikon ajan vienyt hevosille heinät ja väkirehut samoin hoitanut ne ja siivonnut tallin kaverini kanssa, ja eilen oli niin kiva tulla talliin ja huomata että Tara hörisi minulle ystävällisesti tervehdykseksi kun tulin talliin vaikkei minulla ollutkaan sille juuri sillä kertaa mukana mitään syötävää:)nämä ovat juuri tällaisia arjen pieniä iloja:)Minua kyllä harmittaa niiden ratsastuskouluoppilaiden puolesta jotka eivät saa kokea tällaista.. ja samalla saan olla erittäin kiitollinen siitä että minulla on mahdollisuus tällaiseen vaikken kovin usein pääse näin pitkään olemaan tallilla muutoin kun kesäleireillä.

Tallille on aina kivempi tulla jos paikat ovat siisteinä joten satulahuoneen siivous on oikeastaan hyvä asia kaikkien tallilla käyvien näkökulmasta. Voi tuntua hassulta että me teimme töitä kentällä
ja uurastimme yhden epätasaisen kohdan kimpussa mutta kyllähän mekin sitä kenttää käytetään ja teimme vaan oman osuutemme työstä. Ja totuus on se että meillä oli huisin hauskaa siivotessamme satulahuonetta ja nauroimme paljon ja pidimme hauskaa mutta saimme kuitenkin jotain aikaiseksikin ;)
Mutta ikävä seikka on se että kun saa jonkun etuoikeuden esim. oman hevosen sitä helposti unohtaa miten etuoikeutettu onkaan eikä sitä osaa oikein arvostaa samalla lailla. Minun mielestäni olisi ihanaa käydä tallilla joka päivä mutta se voi olla ettei sitä enää osaisi arvostaa samalla lailla.

Minusta tästä lajista saa täysin väärän kuvan jos vaan ratsastaa ratsastuskoululla eikä ikinä pääse tekemään tallitöitä tai kuraamaan valjaita saatikka sitten rakentamaan laidunta ja kantamaan vesiämpäreitä sinne. Myös hevosen tunteminen ja sen kunnioittaminen ELÄIMENÄ ovat tärkeitä asioita eikä niitä opi pelkästään ratsastamalla.
Minä saan olla tosi kiitollinen siitä että saan ensinäkin olla tekemisissä näiden mahtavien hevosten kanssa ja saan sitä paitsi ratsastaa niillä!

Ponttini on se että me hevosharrastajat saamme niin paljon hevosilta ja ne antavat niin monet kerrat anteeksi virheemme että niiden hoitaminen, ruokkiminen ja tallin siistiminen on vähintä mitä voimme tehdä niiden puolesta ja itseasiassa sekin on todella kivaa:)Elastinen tiivistää tämän koko postauksen sanoman laulussaan niin hyvin: Minussa on voima mitä en voi vaimentaa , mun ei täydy vaan mä saan!
 

torstai 2. heinäkuuta 2015

Metsässä rämpimässä!+videopostaus

Heippa taas! viime postauksessa kerroin(tai Bambi kertoi)että meillä on suunnitteilla kur ohjelma ja sitähän me sitten treenattiinkin Tiistaina mutta ei ollut vielä musiikkia mukana niin en viitsinyt laittaa siitä tänne videota mutta treenit meni ihan hyvin, emme siis treenanneet koko ohjelmaa vaan treenattiin asioita jotka kuuluvat ohjelmaan:)

Keskiviikkona käytiin maastossa rämpimässä oli kyllä kiva reissu! käveltiin sekä ihan tavallisia sorametsäteillä että sitten ihan kunnon ryteiköissä.. pari kertaa päästiin hiukan hyppimäänkin kun teiden yli oli  monin paikoin kaatunut puita joskus. Tosi kivoja maastoja meillä kyllä on tuolla tallin lähistöllä, pitäisi käydä vähän useamminkin. Pidettiin pari taukoa matkan varrella niin että ihmiset sai juoda ja syödä ja hepat sai syödä ruohoa, ainoa huono puoli näissä pausseissa oli se että nuo itikat(ja erityisesti paarmat..)olivat koko ajan kimpussamme ja erityisesti heppoja ne ärsyttivät paljon..

ruokapaussilla..
  
 Bambi oli tosi kiva melkein koko reissun ajan ja alkumatkasta se käveli niin hienoa lisättyä käyntiä(kunpa se kävelisi niin koulukentälläkin..)ja noissa ryteiköissä se käytti lihaksiaan niin tehokkaasti että se käveli melkein perään annossa..(en minä oikeasti ratsasta niin hyvin että se kulkisi perän annossa mutta en minä sitä näköjään estänytkään).
tavallisella soratiellä..
 
tässä meinasi houkutus kasvaa hepoille liian suureksi..
ruokapaussilla taas.
 
Keskiviikolta innostuin myös kuvaamaan videpostauksen vaikka ei maaston lisäksi mitään muuta erityistä(Mirellan irtohypytystä lukuunottamatta..)hevosten kanssa tehtykään, siivoiltiin vaan satulahuonetta ja poimittiin vähän kukkia. Varoitan heti alusta että tämä videopostaus ei sovellu tiukkapipolle mutta se saattaa olla oikein hauska niiden mielestä jotka minun äärimmäisen kieroutunutta huumoriani ymmärtävät..;)
yksi parhaista kuvistani Bambista, jonka otin videoimisen ohella.
 

Tänään treenattiin taas hiukan meidän ohjelmaamme ja meni kyllä huonosti. Minulle on vaikeata istua täysin suorassa ja Bambi sitten herkkänä hevosena lähtee menemään keskelle kenttää heti kun vahingossa nojaan hiukan sisäänpäin. Onko kenelläkään mitään toimivaa vinkkiä tämän ongelman korjaamiseksi? kommentoikaa ihmeessä alas kommenttiboksiin jos teillä on jokin vinkki. Täällä Etelä-Suomessa on tosiaan todella kuuma ja tänäänkin lämpömittari näytti tallinpihalla olevan varjossa melkein +30 astetta.. nyt se kesä on sitten lopultakin tullut:)

Huomenna taidetaankin keskittyä ihan suoruuteen ja siihen että koitetaan saada se minun istuntani suoraksi ja jätetään se kur ohjelma ihan suosilla tulevaisuuteen. Mutta ei auta kuin todeta että lisää treeniä! eihän se ongelma mulla tavoin ratkea ja eiköhän se istuntakin vielä suoraksi saada ja periksihän minä en tunnetusti anna , vaikka onhan se tietysti aina tavallaan hiukan masentavaa kun pitää keskittyä taas ihan suoran käynninkin ratsastamiseen mutta kyllä tämä tosiaan treenillä vielä saadaan kuntoon ja ratsastushan on ikuinen oppimisen tie johon ei näy loppua, mutta ei se mitään haittaa niin kauan kun oppimisesta nauttii ja joskus vaan täytyy mennä askel taaksepäin jotta pääsee taas pari askelta eteenpäin:). Ratsastushan on periaatteessa pelkkiä ongelmia ja niiden korjaamista..
Mitä olitte mieltä videpostauksesta?
Onko kenelläkään muulla samanlaisia ongelmia suoraan menemisen kanssa?