maanantai 26. kesäkuuta 2017

Kuvia puhelimen kätköistä

Hei taas pitkästä aikaa! Tässä on nyt taas ollut pitkään hiljaista täällä blogin puolella, kun olemme viettäneet kesälomaa mökillä, ja koneeni ei ole siellä oikein toiminut. Nyt ajattelin kuitenkin että olisi kiva näyttää teille taas pitkästä aikaa vähän puhelimella otettuja kuvia.
1. talvinen maisemakuva 2. Tämän selfien  otin lähinnä sen takia, että siinä näkyy hyvin minun juuri laitetut kulmakarvani, kun ne ei tuolta ihan joka päivä näytä;) 3. Tässä näkyy minun juuri tuunattu kirjoituspöytäni, siitä tuli kyllä tosi kiva 4. Tässä on minun huoneeni tapetointi käynnissä..
                                            
1. Tässä on minun juuri tapetoitu huoneeni 2. Taaskin talvinen maisemakuva 3. Minun piirtämäni piirustus. Yrityksenä oli ainakin piirtää Charlotte ja Valegro, mutta en kyllä tiedä näkyykö se.. 4. Taaskin maisemakuva syksyltä tai talvelta.

1. Minun lempikuvani Tarasta ja Bambista raameissa 2. Tässä kuvassa nyt ei oikeastaan  ole mitään hienoa, mutta olin vain ylpeä siitä että taivuin tuohon asentoon salitreenin tuloksena:D 3. Mustikat ja banaanit sopivat muuten hyvin yhteen, tästä on tullut ihan minun uusi lempiaamupalani 4. Enpä kyllä tiedä mikä tämän kuvan idea oli..

1. Taas lisää talvisia maisemakuvia.. 2. Olihan se parin viikon sairasloma keväällä välillä ihan mukavaakin, kun sai jumppatunneilla vain lepuutella jalkojaan.. 3. Tämän kuvan minä taisin ottaa ihan vain kevään kunniaksi  4. Kyllä nuo kahdeksan aamut vain ovat aina välillä keväällä niin nättejä..

1&2. Tämän takia kannatti herätä kuudelta aamulla lomallakin 3. Tässä on jo vähän keväisempi maisemakuva 4. Tässä minä olen menossa ysiluokan päättäjäisiin..

1. Tässä on vielä toinen kuva päättäjäisistä 2. Meillä oli mökillä vähän tulitikkuja 3. Minäpä aloitin kesälomani hemmottelemalla itseäni vähän stipendirahoilla... 4. Tällaiset maisemat meillä oli yksi aamu mökillä

Miten teidän kesälomanne on alkanut?

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Laukkaratsu Bambi

Heippa! Taas kerran täytyy myöntää että on tullut pidettyä ihan liian pitkä postaustauko. Syynä ovat taas kerran koulukiireet ja muut sellaiset asiat. Kesällä yritän kuitenkin aktivoitua vähän enemmän, nyt kun koulukiireet ovat jo hellittäneet, ja peruskoulun loppuun ei ole enää  aikaa kuin viikko.

Ratsastuksen suhteen meidän ylämäkemme on jatkunut. Viime aikoina olemme treenanneet paljon laukkaamista, ja tunneilla on tullut laukattua enemmän kuin koskaan ennen. Aluksi minä ratsastin paljon Taralla, ja treenasin laukan nostoja sen kanssa. Tara on kaikista varmin ja helpoin "meidän" hevosista ratsastaa laukassa, ja sen takia sen kanssa oli hyvä aloittaa laukan treenaaminen. Minusta Taralla ratsastaminen oli todella opettavaista. Tuolta hevoselta voi vain oppia niin paljon, koska se on niin fiksu. Se tajuaa tasan tarkkaan mitä sen ratsastaja osaa, ja mitä ei, ja se pyytää ratsastajalta juuri niin paljon kuin ratsastaja osaa. Parin viikon päästä laukan nostot sujuivat kuitenkin Taran kanssa sen verran hyvin, että pääsin kokeilemaan laukkaa myös Bambin kanssa.
1.

2.
Tiedättehän te sen tunteen kun on jonkun aikaa ratsastanut sellaisella hevosella, johon ei ole ihan niin tottunut, ja sitten pääsee takaisin sen tutun ja turvallisen "lempihepan" selkään? Se tunne minulla oli kun sain taas kiivetä Bambin selkään. En oikeastaan haluaisi sanoa että Bambi on minun lempihevoseni, koska kaikilla hevosilla on hyvät puolensa, ja minä tykkään tosi paljon Tarasta ja Mirellastakin, mutta sitä ei voi kieltää että minä olen ollut Bambin kanssa eniten tekemisissä, ja olen sen takia tottunut siihen. Voi kyllä olla että tätä hyvää fiilistä vahvisti sekin että Bambi oli maanantain  tunnilla superhieno. Minä olen vielä  täysi amatööri  laukkaamisessa, ja Bambikin treenasi vielä laukkaa viime kesänä, mutta silti sen ymmärsi heti mitä minä halusin sen tekevän. Tärkeintä oli kuitenkin se että Bambi laukkasi mielellään, ja vaikutti iloiselta ja innokkaalta. Olen varmasti sanonut tämän tuhat ja miljoona kertaa, mutta parasta tuossa hevosessa on se että se osaa olla innostunut ja iloinen, juoksematta kuitenkaan ratsastajan alta pois. Tunnin jälkeen hevoset pääsivät myös talin pihalle syömään vihreätä ruohoa.

3.

4.
Perjantaina meillä oli taas vähän pidempi tallipäivä. Minulla oli vapaata koulusta, joten olimme tallilla oikeastaan koko päivän. Suurimman osan päivästä me teimme erilaisia tallihommia, ja siivosimme karsinoita  ja hevosten tarhaa. Jotenkin minusta on vain tosi kiva olla talilla pitempään, ja oikeasti ehtiä tekemään paljon asioita.
5.

6.

7.

8.

Myös perjantain ratsastustunti meni oikein hyvin. Idea oli oikeastaan ihan sama kuin maanantain tunnilla. Ensin verryttelimme hevoset ratsastamalla digitaalisen kahdeksikon muotoista kuviota käynnissä ja ravissa, ja sen jälkeen aloitimme laukkaamisen. Bambi oli taas kerran oikein innokas laukkaamaan, ja laukat menivät ihan hyvin, vaikka Bambilla olikin oikeaan kierrokseen vähän vaikeampaa. Vasen kierros oli meille vähän helpompi, tiedä sitten oliko se helpompi kierros minulle vai Bambille, vai ehkä molemmille. Ei ero mikään suuri ollut, mutta huomasin kuitenkin että vasempaan kierrokseen meni paremmin. Loppujen lopuksi olin tosi tyytyväinen tuntiin. Nyt alkaa ihan oikeasti tuntua siltä että niiden perusasioiden eli käsien asennon ja suoraan ratsastamisen  treenaaminen on tuottanut tulosta. Meillä ei ole kyllä oikeastaan ikinä ennen mennyt näin hyvin, vaikka itse sanonkin. Tietenkin meillä on vielä paljon treenattavaa, ja niinhän kaikilla ratsastajilla on, mutta edistystä on tapahtunut:)
9.

10.

11.

12.
Tietenkin myös sisäinen valokuvaajani nosti tämän päivän aikana päätään pitkästä aikaa. Tällä kertaa minä päätin kokeilla vähän erilaista  taustaa kuville, ja otin kuvat hevosten tarhassa. Hevosilla on oikeasti tosi hieno metsätarha, joten on pieni ihme etten ole ennen hoksannut käyttää sitä kuvauspaikkana. Minun mielestäni kuvat onnistuivat hyvin, joten luultavasti tulen ottamaan tarhassa kuvia joskus uudestaan. Oli muutenkin kiva kerrankin ehtiä oikein ajan kanssa harjata hevoset kuvia varten, ja saada kaikki kolme hevosta kameran eteen. Olen pahoillani siitä että tässä postauksessa on varmasti hurjan paljon melkein samanlaisia kuvia, mutta en vain osannut valita näistä kuvista parhaita..

Mikä oli sinun lempikuvasi?

lauantai 6. toukokuuta 2017

Maalis ja Huhtikuun suosikit

Kuukauden suosikkeja ei ole pitkään aikaan ollut tässä blogissa, joten ajattelin että nyt olisi vihdoinkin niiden aika. Tiedän että toukokuu on jo alkanut, mutta kyllä nämä huhtikuun suosikit vielläehtii tehdä, eikö niin..

                                                    Lempikuvani
ps. tämä kuva on  otettu nippa nappa maaliskuun puolella, mutta unohdetaan se, jooko.. ;)

 Tilastoja
Tämä Huhtikuu on ollut varmaan koko blogin historian epäaktiivisin kuukausi, joten päätin laskea myös maaliskuun tilastot mukaan, koska muuten tästä olisi tullut tylsä. Maalis ja Huhtikuun luetuin postaus oli kuitenkin postaus nimeltä toipilaana. Blogia on katsottu kuukauden aikana 350 kertaa, mikä on jo aika paljon siihen nähden miten vähän postauksia tänne on tullut. Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet pysyä mukana, vaikka meno on ollut hiljaista:)

Tykätyin Instagramkuva
'

Kuukauden lempilaulu


                                                                  Kuukaudet suosikkituotteet
L300 päivä ja yövoitteet: Näin kuivaihoisena ihmisenä ja aktiivisena meikinkäyttäjänä voin sanoa että nämä päivä ja yövoiteet tekevät ihmeitä minun iholleni. Naama ei näiden käyttämisen jälkeen todellakaan ole enää niin kuiva kuin ennen, ja  naama tuntuu heti paljon pehmeämmältä. Nämä ovat myös sopineet minun suhteellisen herkälle iholleni tosi hyvin.

NYX Photo Loving Primer: Tämä on yksinkertaisesti hyvä primeri, ja ainakin omalla ihollani se on tuntunut tosi mukavalta. Se on myös poistanut punaisuutta minun naamaltani ihan kivasti, ja minun tapauksessahan sitä tarvitaan;)

Real Teqniguesin meikkisieni: Tästä meikkisienestäkin minä olen kyllä tykännyt paljon. Minullahan oli ennen Beaty Blenderi, mutta se maksaa niin paljon, etten sitten raaskinut ostaa toista sellaista. Täytyy sanoa että olen tyytyväinen siihen että ostin tuon, koska se on omasta mielestäni yhtä hyvä kuin Beauty Blenderi, mutta puolet sitä halvempi.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

MItä meille kuuluu?

Heippa taas todella pitkästä aikaa! Tässä on tainnut tulla pidettyä koko blogin historian pisin tauko. Yli kokonainen kuukausi on tainnut vierähtää viime postauksesta. Suurin syy tähän hiljaisuuteen on yksinkertaisesti ollut koulukiireet, muut kiireet ja motivaation puute. Viime aikoina olen keskittynyt oikeastaan vain ratsastukseen, salitreeneihin ja kouluhommiin. Meillä on nyt tietenkin koulussa menossa ysiluokan vihoviimeiset kokeet ja projektit, joten olen yrittänyt panostaa niihin nyt erityisen paljon. Motivaatiota ei vain ole bloggaamiselle löytynyt, ja olen yksinkertaisesti antanut itselleni luvan pitää taukoa., kunnes on taas oikeasti huvittanut kirjoittaa blogia.
Minua niin harmittaa ettei tarkennus osunnut tässä kuvassa ihan kohdilleen, tämä olisi muuten ollut tosi kiva kuva:(

Viimeisimmässä  postauksessa taisin kertoa siitä että jalkaani ommeltiin 5 tikkiä, ja minulla oli sen takia parin viikon tauko ratsastuksesta. Haava on nyt parantunut hyvin, ja olen  tietenkin päässyt jo kauan sitten takaisin hevosen selkään. Täytyy kyllä sanoa että vaikka tuo tauko oli tosi tylsä, niin se kyllä toi mukanaan ihan hirveästi motivaatiota ratsastamiseen. Tässä kävi ihan niin kuin minä arvelinkin. Minä olin jo parin viikon päästä aika malttamattomana pääsemään takaisin hevosen selkään, ja jaksoin juuri ja juuri odottaa koko sen ajan. Myös liikkumattomuus alkoi jo ottamaan minua aika pahasti päähän tuossa parin viikon aikana. Vähän yli viikon minä taisin kilttinä tyttönä mennä bussilla kouluun, mutta jossain vaiheessa minulla meni hermot siihen, ja sitten aloinkin kävellä kouluun.

Ratsastuksen kannalta meillä on mennyt viimeaikoina todella hyvin. Olemme treenanneet ravia aika paljon, ja se on alkanut sujumaan meiltä jo hyvin. Siirrot menevät jo tosi hyvin, ja istuntaakin on treenattu paljon. Vihdoinkin musta tuntuu siltä että minä oikeasti osaan istua siellä selässä aika rauhallisesti, enkä heilu edestakaisin. Minusta tuntuu myös että olen saanut ravin tahdista paremman otteen. Pari kertaa olen jopa huomannut että Bambi on jopa hidastanut käyntiin vain sen takia että olen käyttänyt vatsalihaksiani. Olemme myös treenanneet paljon ympyröitä ja käännöksiä viime aikoina, ja minusta nekin ovat toimineet paremmin kuin ennen. Huomaan itsestänikin että keskityn nyt enemmän esimerkiksi ympyrää ratsastaessa, ja silloin myös ympyrästä tulee parempi. Toinen muutos jonka olen huomannut on se että käsien ja ohjien käyttöni on rauhoittunut, ja ratsastan enemmän pohkeillani, mikä on tietenkin hyvä asia. Yhden muutoksen olen myös huomannut Bambissa. Nykyään Bambi nimittäin tuntuu paljon rennommalta ja tyytyväisemmältä kun minä ratsastan sitä, ja se pärskii enemmän kuin ennen, mikä on tietenkin ihana asia. Toisaalta Bambi on aina ollutkin se ystävällinen ja rento kaikkien kaveri luonteeltaan, ja sillä on muutenkin tapana hinkata päätään aina välillä erityisesti  tuttuja ihmisiä vasten. Olen sanonut tämän varmaan tuhat kertaa, mutta Bambi on ihan oikeasti varmasti yksi maailman kilteimmistä tammoista.

Niin kuin ylläolevasta tekstistä voi päätellä niin meillä on nyt hyvä kausi meneillään. Näistä hyvistä ajoista pitää aina ottaa kaikki irti, koska niistä saa niin hirveästi motivaatiota silloin kun joku asia on vaikea, ja sitä täytyy treenata paljon. Minä olen itse huomannut että nämä kaudet ovatratsastuksessa oikeasti todella selkeitä. Esimerkiksi viime kesänä me treenasimme tosi paljon suoraan ratsastusta leirillä, ja nyt se ei tuota mitään hankaluuksia. Jotenkin näistä hyvistä kausista täytyy imeä energia, jolla sitten jaksetaan treenata sinnikkäästi tiettyä asiaa sitten kun on vähä vaikeampi kausi meneillään. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö tätä väärin. Minun mielestäni ratsastuksessa tarvitaan sekä hyviä että vaikeita kausia, ja ne ovat kummatkin tärkeitä osia tätä harrastusta, ja ilman vaikeita kausia onnistumisetkaan eivät tuntuisi hyvältä.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Toipilaana

Otsikko taitaakin kertoa minun nykyisestä olotilastani kaiken. Aikalailla tasan pari päivää siiten minun jalastani nimittäin poistettiin pieni hyvin luultavasti vaaraton  patti, ja nyt minulla on sitten kuusi tikkiä vasemmassa jalassa. Minulla on kyllä olemassa kuvakin haavasta, mutta taidanpa säästää teidät lukijat siltä ällötykseltä;). Itse toimenpide meni kyllä hyvin, ja olen kyllä aika ylpeä siitä että selvisin tuosta pelkällä puudutuksella., minä kuin inhoan/kammoan kaikkea sairaaloihin ja siellä käynteihin liittyvää.  Oli muuten aika mielenkiintoinen fiilis puhua sairaanhoitajien kanssa, samalla kun toinen lääkäri leikkasi sitä jalkaa.
1.
2.

Tylsä puoli tässä on nyt se että en saa ratsastaa ainakaan viikkoon, ja varmasti siinä menee vielä kauemmin. Pahimmassa tapauksessa minä kapuan hevosen selkään vasta parin viikon päästä seuraavan kerran. Ainakin ensi viikon perjantaina en vielä ratsasta.  Ratsastuksen kannalta tämä ei olisi kyllä voinut osua harmittavampaan kohtaan, nyt kuin lumet ja jäät vihdoin ovat sulaneet,ja kevät on tulossa. Kävin kuitenkin eilen tallilla ihan vain auttamassa vähän tallin siivoamisessa ja kuvaamassa hevosia, kun niitä juoksutettiin. Tietenkään en voinut taluttaa hevosia, tai edes harjata niitä, mikä kyllä oli vähän harmittavaa Tikit olisivat kuitenkin voineet irrota tosi helposti hevosten kanssa touhutessa, joten parempi niin. Niin hyvin tuo leikkaus ei nyt kuitenkaan mennyt että haluaisin tehdä sen uudestaan;). Pari viikkoa pitää nyt vain tässä sinnitellä. Blogikin jää nyt tietenkin vähän hiljaisemmaksi tämän "sairasloman" takia, joten sen takia ajattelin kysyä teiltä mitä te haluaisitte nähdä tässä blogissa näiden parin viikon aikana. Haluaisitteko te nähdä lisää kuvia täällä blogin puolella, nyt kun meillä varmasti on sille aikaa, vai haluaisitteko te joitain muita erikoispostauksia?
3.
4.

5. Toisella tuli nälkä..

Eilen päätimme juoksuttaa hevosia, joten minä otin sitten tietenkin niistä kuvia. Sain  taas pitkästä aikaa pari  ihan  kivaa kuvaa hevosista kun niitä juoksutettiin. Joku hyvä puoli tässä puolikuntoisuudessa sentään on;). Näistä kuvista tuli myös sillä tavalla harvinaisempia, että niissä ei esiinny vain Bambi niin usein. Tällä kertaa Mirella taisi kerrankin olla päivän ahkerin linssilude, ja se pääsikin mukaan aika moneen kuvaan. Tavallisestihan Bambi on se, joka tuppaa mukaan joka kuvaan;).
6.
7.

Mikä oli teidän lempikuvanne?
Minkälaisia postauksia te haluaisitte nähdä blogin puolella näiden parin viikon aikana?

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Room Tour

En ole aikaisemmin tainnut blogin puolella mainitakaan että minun huoneeni on viime aikoina kokenut suuren muodonmuutoksen. Innostuin tänään kuvaamaan huonettani sen verran, että ajattelin että näistä kuvista olisi kiva tehdä postaus, vaikka tämä ei mikään sisustusblogi missään nimessä olekaan. Minun huoneessani on kuitenkin paljon hevosaiheisia kuvia ja tauluja, joten ajattelin että tämä kuitenkin sopisi sillä tavalla tähän blogiin..

Pari vuotta sitten tein joulukalenteriin tämän postauksen huoneestani, joten jos haluatte nähdä miltä se näytti ennen niin tuossa postauksessa on kuvia parin vuoden takaa. Oikeastaan vain kaapit, sänky, ja tietyt tärkeät tavarat ovat enää samat. Esimerkiksi kaverini Carolinan tekemä hevostaulu ja itse tekemäni tilkkutäkki olivat sellaisia pikku yksityiskohtaita joista en suostuisi mistään hinnasta luopumaan. 
Tässä kuvassa on siis Carolinan tekemä taulu
Tästä tilkkutäkistä mä olen oikeasti ylpeä..
yöpöytä ei oikeasti ole muuttunut mihinkään, lamppu on vain vaihdettu..

Aloitetaanpa paikasta, jossa minä vietän huoneessani ehkä eniten aikaa, eli kirjoituspöydästä. Muuten pöytä on ihan sama kuin ennenkin, mutta se on päällystetty marmorikuvioisella kontaktimuovilla. Pöytä sai kyllä ihan uuden ilmeen, ja koko muovi maksoi alle 10 euroa. Minun huoneeni lattia on myös vaihtunut, kun tuon nykyisen puulattian päältä otettiin muovimatto pois. Sen takia minun "työtuolini" piti myös vaihtaa, koska vanha tuoli, jossa oli rullat, olisi pilannut lattian täysin. Viime kesänä minun kirjoituspöytäni viereen ostettiin myös pieni hyllykkö, jossa minun kameralaukkuni asustaa. Tuo hyllykkö on kyllä kätevä, kun vaikka blogia kirjoittaessa voi vain napata kameran sieltä kuvien käsittelyä varten. .
Juuri saman lattianvaihdon ja tapetoinnin takia myös matto piti vaihtaa, koska tuo minun vanha mattoni ei enää yhtään sopinut minun huoneeseen. Toinen vähän pienempi  uusi juttu minun huoneessani on Bambin ja Taran kuvat seinällä. Minä siis ihan yksinkertaisesti kävin teetättämässä niistä ottamani kuvat suurena, ja pistin ne raameihin. Minun mielestäni nuo kuvat sopivat sitä paitsi hyvin tuossa nojatuolissa olevaan tyynyyn, jossa on myös Bambin ja Mirellan kuva.
Tämän kuvan otin mukaan niin että voitte vähän hahmottaa missä kaikki on..

Itse olen kyllä tosi tyytyväinen huoneeni uuteen ilmeeseen. Omassa huoneessa tulee kyllä ihan oikeasti vietettyä niin paljon aikaa, että on oikeasti kivaa kun sen kerran kymmenessä vuodessa oikein laittaa uuteen kuosiin;)Minun huoneeni on siis tapetoitu viimeksi reippaasti yli kymmenen vuotta sitten, mutta pienempiä muutoksia on tietenkin tehty ennen tätäkin.

Mitä mieltä te olette minun huoneestani? Oletteko te itse joskus tehneet oikein kunnon pintaremonttia huoneessanne?

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Maastossa

Heippa taas! Onpas taas vaihteeksi kivaa kirjoittaa postausta, jota ei tarvitse aloittaa pahoittelemalla postaustaukoa. Nyt minulla olisi tosiaan tavoitteena vähän aktivoitua tämän blogin suhteen taas, niin kuin taisin jo viime postauksessa mainitakin. Minä taisin vähäksi aikaa"väsyä" blogimaailmaan joulukalenterin jälkeen, ja tämä sitten yhdistettynä siihen ettei tallilla saanut otettua kuvia meidän hienojen "talvisäiden" takia johti sitten siihen ettei blogiin oikein viitsinyt panostaa kauheasti. Sitä paitsi meillä on koulussa ollut ihan kiireisin mahdollinen kausi projektien ja lukioon hakemisen takia, joten se on kyllä kanssa vaatinut aikansa. Nyt hakemukset on kuitenkin tehty, joten voiton puolella ollaan jo. Pian peruskoulu onkin sitten  jo käytynä. Tämän postauksen aiheena ei kuitenkaan ole minun koulukiireeni, ja tuskin ne teitä niin kovasti kiinnostavatkaan.

Perjantaina täällä oli taas tosi kivat keväiset säät, ja sen takia päätimme aluksi juoksuttaa hevoset. Kaikilla kolmella oli kyllä kevättä rinnassa, ja vauhtia löytyi ihan kiitettävästi;). Erityisesti Tara tuntui heti nuorentuvan kymmenen vuotta kun se pääsi juoksemaan. Välillä kyllä meinasi vähän hirvittää erityisesti Mirellan loikat, kun seisoin vähän matkan päässä aidasta raippa kädessä varmistamassa ettei Mirella tule portista läpi. Tämä riski oli oikeastaan olemassa vain ja ainoastaan Mirellan suhteen, sillä kuin on tuota kapasiteettia ja vauhtia vähän enemmän. Erityisesti Tara on kyllä sen verran rauhallisempi, kiltimpi ja vanhempi, että voisin melkein luvata syöväni kilon hiekkaa sinä päivänä kun se ilman mitään syytä tulisi suljetusta portista läpi. Bambistakin voisin kyllä tehdä melkein saman lupauksen. Hevosten menoa oli kyllä ihana ihanaa seurata, kun kaikki kolme olivat niin onnellisia. Tara, Bambi ja Mirellakin pikku hiljaa  ovat kyllä siitä ihania että ne ymmärtävät tasan tarkkaan milloin saa revitellä, ja milloin ei. Voin käsi sydämellä sanoa ettei Bambi ole kertaakaan mennyt alta ratsastaessa, jos ei se ole oikeasti pelästynyt jotain, ja sitäkin tapahtuu harvoin. Juuri sen takia irtojuoksutus tekee niille tosi hyvää, ja sitä paitsi niitä on kiva katsella ja kuvata. Samalla tavalla  ihmisenkin välillä täytyy töiden jälkeen päästä ulos lenkille tai ihan vain kävelylle..

Irtojuoksutuksen jälkeen päätimme mennä vielä lyhyelle maastokävelylle. Minä ratsastin kerrankin Taralla maastossa, ja meillä oli oikein kiva maastolenkki. Maastossakin oli jo sen verran sulanut jää ja lumi että päästiin ihan vähän ravaamaankin. Minullehan ravaaminen maastossa on aika jännittävää, kun olen sitä harvoin itsenäisesti tehnyt. Tietenkin meillä oli nytkin Annika ja äitini mukana, mutta silti he eivät silloin kävelleet vieressä, vain jäivät meidän perään. Ravipätkät menivät kuitenkin hyvin, ja muutenkin meillä oli kivan rento ja aurinkoinen maastoratsastus.

Useimmat hevosihmiset varmasti muuten tietävät sen tunteen kun auto tulee tiellä vastaan ratsastaessa. Minä en voi sanoa että meillä olisi ollut ongelmia autojen kanssa, ja muutenkin Tara, Bambi ja Mirellakin  ottavat tuollaiset asiat useimmiten tosi rauhallisesti. Kerran neljän vuoden aikana Bambi on kuitenkin hiukan pelästynyt yhtä nopeasti ohi ajanutta autoa(tosin niin vähän etten tippunut sälästä), mutta jo sen jälkeen oppii arvostamaan fiksuja kuskeja, jotka oikeasti hidastavat
kun hevonen ratsastaja selässä tulevat vastaan. Juuri sellainen kuski meitä tuli tällä maastoreissulla vastaan, eivätkä hevoset tietenkään hätkähtäneet autoa yhtään, korkeintaan vähän katsoivat sitä. En tosiaan tiedä miksi tämä piti mainita, mutta jotenkin minulla tuli siitä vain hyvä mieli.